19.10.07

Isin puhtaat enkelit

Me Naiset, 18.10.2007

Nyt paljastuu, että minä luen MeNaiset-lehteä. Mutta ei se mitään. Lehdessä on artikkeli jota minun on pakko kommentoida.

Isin puhtaat enkelit kertoo amerikkalaisten siveysliikkeen tempauksista. Uudestisyntyneiden kristittyjen käymä kulttuurisota ei ota laantuakseen. Uskovaiset vanhemmat ovat huolissaan lastensa moraalista ja seksuaalisuudesta. Isät vahtivat tyttärien neitsyyttä. Tätä korostetaan rituaalisilla "puhtaustanssiaisilla", eli Purity Ball tapahtumilla. Nuoret tytöt saavat siveyttä ja neitsyyttä korostavia koruja vanhemmiltaan. Tyttö voi saada lukkoriipuksen, ja isä saa siihen sopivan avaimen. Nuorimmat tytöt ovat esikouluikäisiä, eivätkä he ole kovin hyvin perillä siitä mitä heidän sanomissa lupauksissa oikein on taustalla. Esim. 8-vuotias Elizabeth Moore ei tiedä puhtauden merkitystä: "Niin vaan pitää olla, en minä tiedä," hän puuskahtaa ja tyhjentää käsilaukusta nenäliinapalloja roskiin.
Eikä puhtausvaloja saarnaavat liikket ole kovin rakentavia aivan nuorten tyttöjen kehityksen kannalta. 19-vuotias Christy Parcha suree vieläkin sitä, että ihastui 10-vuotiaana. "Ajatukseni kulkivat harhaan, sellaista katuu loppuikänsä. Haluan ehdottomasti paremman elämän omalle tyttärelleni."

Christyn ihastumisen täytyy olla jotain skandaalimaisen pahaa. Eihän pikkutytön kokema ihastus muuten aiheuttaisi traumoja vielä yhdeksän vuotta myöhemmin. Tai sitten en vain ymmärrä naisia. Jälkimmäinen vaihtoehto voi olla todennäköisempi.

Isän vala:

"Minä lupaan Jumalan edessä suojella tytärtäni hänen auktoriteettinaan ja turvanaan puhtauteen liittyvissä asioissa.
Lupaan olla puhdas miehenä, aviomiehenä ja isänä. Olen kunniallinen ja luotettava, kun johdan ja ohjaan tytärtäni ja perhettäni. Rukoilen heidän puolestaan ylimmäisenä pappina kodissani. Tätä suojaa Jumala käyttää vaikuttaakseen tuleviin sukupolviin."

Muita hauskoja lainauksia MeNaiset-lehdestä:

"Terveessä isäsuhteessa kasvanut nainen on feministin pahin painajainen," sanoo puhtausliikkeen tiedottaja Caia Hoskins. Hoskins on Focus on The Family järjestön työntekijä.

Suomessa on ollut parisen vuotta Tosi rakkaus odottaa-liike, joka ei enää aiheuta otsikoita mediassa. Onhan näillä liikkeillä hyvä tarkoitus. Kouluissa voisi keskittyä seksivalistuksen parissa myös ihmisten tunteisiin. Tunneilla puhutaan vain ehkäisyvälineistä, mutta ei siitä mitä kaikkea ihminen tuntee rakastumisen aikana. Ja kun ottaa huomioon kuinka monta naista viimeisin HIViä levittänyt nuori mies sai "korkattua," niin en ota pahitteeksi moralisoivaa kasvatusta. Kunhan ei mennä yli saarnaamisessa. Eikä erehdytä opettamaan täysin epäonnistunutta ohjenuoraa, eli vain siveysoppia. Nuorten täytyy tietää mitä seuraamuksia seksillä on, aivan kuten heidän täytyy tietää etteivät kaikki nuoret ole makuumamboamassa heti kun koulupäivä päättyy. Shokkipaljastus: Paholaisen Asianajaja menetti poikuutensa vasta 19-vuotiaana. Tämä on yllättävän myöhään kun ottaa huomioon, että olen ollut moraaliton ateisti pienestä pitäen.

30% amerikkalaisista teineistä saa koulussa sukupuolikasvatuksen sijasta siveysoppia. Eli seksiä vasta papin aamenen jälkeen. Ja vain yhden miehen ja yhden naisen välillä. Muita siveysopin hienouksia on väitteet siitä, että abortti horjuttaa mielenterveyttä, homoseksuaalisuudesta voi ja täytyy parantua ja kondomi on liian huokoinen suojatakseen taudeilta ja raskaudelta. Focus on the Family ei kuitenkaan tuomitse masturbaatiota sokeutta aiheuttavana syntinä. Jos nainen ei osaa pitää jalkojaan ristissä, niin hänestä tulee fysiologisesti kyvytön sitoutumaan. Siveysoppia kannattavien parissa pelotellaan yleensä juuri naisten seksuaalisuudella. Aivan kuten puhtaustanssiaisissa miehet suojelevat tyttäriä. Näyttäisi siltä kuin naiset ovat konservatiivien mielissä omaisuutta jota täytyy varjella.

3 comments:

paahtoleipä said...

Mitämitä. "Mimmihän" on ihan viihdyttävä lehti!

Uusi päätoimittaja on yksinkertaisesti tehnyt siitä paljon paremman, kuin mitä se aikaisemmin oli.

Arhii said...

Näissä aikuisten puhtausfantasioissa on jotenkin häiritsevän selkeästi ja läpinäkyvästi aina esillä kieroutunut kontrollifantasma.

Kuinka ihannelapsi ihaillen tottelee ja taipuu aikuisen tahtoa ihaillen. Ilman omia yllykkeitä ja persoonaa. Vain henkisenä olentona.

Kuinka lapsen täytyisi olla epäinhimillisen epäseksuaalinen ja tahdoton olento, jotta hän olisi aikuisen rakkauden ja ylpeyden arvoinen lapsi.

Kolme vuotta sitten oli sen Lasipalatsin jättijulisteen konflikti ja alasrepiminen.

Oli kauhistuttavaa nähdä 45-min ohjelmassa haastattelutilanne, jossa äiti hysteeris- aggressiivisena pauhaa ja ulvoo miten lapsia tuhoavaa ja uhkaavaa on paljas pinta ja iho seinällä. Viattomuuden vievä juliste.

Kuvassa oli miehen pää uteliaana naisen reisien väilissä kuin löytöretkellä aarreluolan suulla.

Haastattelussa siis äidin poika seisoo vieressä hoomoilasena ja vähintäänkin säikkynä, ällistyneenä.

Tätäkö on äidillinen lapsen suojelu, hysteerinen pelon ja vihan purkaus asiasta, joka ei kiinnosta sinänsä poikaa kuin ilmiönä, elämän osa-alueena.

Äitiä oli siis ensin järkyttänyt pojan utelias ja selkeä kysymys että miksi mies on naisen jalkojen välissä. Eihän äidin poika saa kiinnnostua seksuaalisuudesta. Lapsuus on niin ihanaa vain viattomille.

Seksuaalisuus-fobioissa on minusta melkein aina kysymys aikuisen torjutuissa lapsuustraumoissa. Niin kuin monessa muussakin moraalisissa pelkotiloissa.

Jos seksuaalisuudesta on rankaistu ja häpäisty lapsena, ja seksuaalisuus siis maalattu piruksi seinälle, on sitten aikuisena "puhtaus-ajattelu" ikäänkuin sen lapsuuden kokemuksen uudelleen selittämistä "parhain päin", aikuisten toiminnan "oikeuttamista" ja moraalista selittämistä, myös sen oudon kokemuksen jatkamista ja tulkitsemista aikuisena itselleen siten, että hänen seksuaalisuutensa on ollutkin todellinen uhka sukulaisilleen ja itselleen, että lapsuuden hämmentäville väkivallankokemuksille on ollut hyvä kasvatuksellinen perustelu ja moraalinen pohja.

Lapsen parhaaksi.

Ettei häpeän kokemukset ole olleet väkivaltaa ollenkaan vaan sukulaisten moraalista rakkautta raskaalla kädellä lapsen suoristamiseksi ja puhdistamiseksi ihailtavaksi lapseksi.

p said...

arhiin ajatusta jatkan sen verran, että usein aikuiset tuntuvat luulevan, että lapset ovat jotenkin aivan ulalla oman ruumiillisuutensa ja siihen kuuluvan seksuaalisuutensa kanssa. Pienenä leikittiin (ja varmasti seuraavatkin sukupolvet leikkivät) mm. lääkärileikkejä, joiden kiinnostavuus perustui juuri siihen asian salaisuuteen ja jonkun "kielletyn" tekemisen jännittävyyteen. Eikä niihin pidä suhtautua aikuisena mitenkään muuten kuin ymmärtävästi.

"Terveessä isäsuhteessa kasvanut nainen on feministin pahin painajainen." Mikä ajatuskukkanen! Miten hyvässä isäsuhteessa kasvanut feministi voi olla oma painajaisensa...?