24.10.07

Tiede kiinnostavaksi

Sain taas tuoreen New Scientist-lehden (kiitos Elfie). Sitä lukiessa mietin miten kaiken tämän saisi kiinnostavaksi, jotta nuoret lähtisivät mukaan tieteelliseen tutkimukseen. Ja kas, eräs tiedeuutinen oli juuri oikea:

Geoffrey Miller ja hänen tutkijaryhmänsä ovat saaneet uutta tietoa naisten kuukaukiskierrosta. Tutkimuksessa käytettiin sylitanssijoita ja miehiä joille annettiin tuhlattavaksi kourallinen dollareita. Miesten valintojen perusteella pääteltiin miten naiset viestivät kehollaan. Miller & kumpp. havaitsivat kokeessa jotain tärkeää, mutta jätin lukematta ja aloin ajattelemaan muita asioita (jos äitini lukee tätä, niin ne asiat eivät liittyneet sylitanssijoihin). Mutta olennaisinta on se, että juuri tällaiset tutkimukset saisivat ainakin useimmat nuoret miehet kiinnostumaan tieteestä. Uuden tieteellisen tiedon hankkiminen ei ole aina tylsää.

3 comments:

p said...

Tuntuu jokseenkin turhalta tuollainen kepulikonstejen käyttäminen. Suosittelisin enemmin panostamaan opettajien kouluttamiseen, sillä heillä on suuri vaikutus lasten ajattelun kehittämiseen. Kipinä tieteeseen on hyvä sytyttää pienenä.

Toisaalta, luultavasti suuri osa ihmisistä ei koskaan tule liiemmin kiinnostumaan tieteestä. Harvoilla tuntuu olevan silmää ja ymmärrystä sen tarjoamalle ihmeelliselle maailmalle. Enkelit, parantavat kivet ja vuorenjumala kiinnostavat enemmän.

paahtoleipä said...

Ainakin minä olen huomannut, että ihan luonnostaan kiinnostaa enemmän ihmiset kuin ilmiöt, enemmän ihmeet kuin selitykset.
Tuntuu että jos ei keskity, alkaa seuraamaan intuitiota, eikä suinkaan "rationaalisuutta".

Jos ei ole tarkkana, omat vaikutelmat nousevat tosiasioiden edelle.

Ja sitten sitä tulee tehtyä virheitä. Elämässä, maailmankaikkeudessa ja kaikessa.

Minuakin Enkelit, parantavat kivet ja vuorenjumalat kiinnostavat enemmän kuin jokin "ihmeellinen eroosiotapahtuma"..

Joskus se hävettää. Sitten muistan olevani ihminen.

p said...

Totta kai ne kiinnostaa, eikä siinä mitään. Mielikuvitus on hyvä pitää terässä. Pelottavampaa on vain, että ihmiset alkavat luottamaan intuitioonsa enemmän kuin järkeensä. En yritä väittää, että itse säästyisin siltä (juurikaan). Hyvä esimerkki on, kun tässä hiljattain vietin muutaman päivän mökillä kahdestaan ystäväni kanssa. Loogisempaa olisi pelätä karhuja (joita alueella saattaa olla) tai muita eläimiä kun säikkyä varjoja ja pimeässä räsähdyksiä. Mutta minkäs teet, ihmismieli kehittää mielellään tuntemattomia liikkuvia ja uhkaavia otuksia tutuistakin asioista, kuten vaikkapa puista.

Eroosio ei ole ehkä paperilla mediaseksikästä, mutta jokainen, joka on nähnyt tunturirakan ilta-auringossa ymmärtää eroosion raa'an voiman ja valtavan vaikutuksen. On myös kiinnostavaa tietää, ettei rakka ole syntynyt jättiläisten siihen heittelemistä kivistä, vaan luonnonvoimien myllerryksestä.

Sitä paitsi tiede on niin paljon enemmän kuin pelkkää luonnontiedettä. Sen kirjo on niin laaja, että luulisi jokaiselle löytyvän jotakin. Vaikka sitten arkipäivän filosofiasta lintujen tarkkailun kautta psykologiseen tietämykseen.