26.2.09

Molekyyligeneetikko ja Kreationisti, samassa paketissa

Michael Shermer haastattelee Answers in Genesis-museon omaa tiedemiestä, tohtori Purdomia.



Tutkija osaa selittää kreationistien näkökulman aika tyhjentävästi ja asiallisesti. Raamatun kirjallisesta tulkinnasta luopuminen on kaiken pahan alku ja juuri. Ilman vankkumatonta uskoa Sanan erehtymättömyyteen ei voi tehdä oikeaa tiedettä. Tai pelkästään näkökulmien välinen ero johtaa miljardeihin vuosiin tai tuhansiin. St. Helens-vuoren purkaus tuotti ristiriitaisia iänmäärityksiä. Timanteista on löydetty C-14:sta! Purdom kertookin kreationismin perustan: jos ajattelee eri tavalla kuin mitä Raamattu opettaa, niin alistuu ihmisten ajatuksille. Ja ihmisten ajatukset ovat erehtyväisiä. Toisin kuin Raamattu. Raamattua pitää vain lukea (kuten nämä kreationistit tekevät), eikä tulkita (kuten kaikki muut tekevät).

Shermer kysyy minkälaista tiedettä AiG:n museossa tehdään. Ei pelkkää virsien veisuuta, vaan ihan oikeata DNA:n penkomista. Purdom pyrkii selvittämään miten elämä on muuttunut aikojen kuluessa. Siis miten Aatamin ja Eevan aiheuttama syntiinlankeemus on tuottanut hyödyllisten bakteerien muuttumisen haitallisiksi. Siinä riittää tutkimista useammalle kreationistille. Mutta tietenkin vain mikroevoluution rajoissa.

Palataan kreationismin ytimeen, eli vankkumattomaan uskoon. Richard B. Hoppe huomasi, että kreationistien vaatima raamatullinen näkökulma on mitä mainioin puolustus oikeudessa. AiG:n blogissa selitettiin miksi evolutionistien ajatusmaailmaan ei saa lipsua:

I had a friendly “debate” with a gentleman afterwards concerning the merits of presuppositionalism vs. evidentialism. This person believed there was “neutral ground” where evolutionists and creationists can debate the evidence and that the evidentialist approach was better to use with non-Christians. I tried to help him see that neutral ground does not exist because both sides have presuppositions–creationists start with the authority of the Word of God and evolutionists start with the authority of human reasoning. If we as creationists agree to “leave the Bible out of it,” then we are starting with the same presuppositions as the evolutionists and will not be effective.


Luit oikein. Asioista ei voi väitellä neutraalisti. Jos kreationisti luopuu ennakko-oletuksistaan, niin hän luopuu Totuudesta. Hoppe tekee loogisen johtopäätöksen. Jos oikeudessa oletetaan, että epäilty on syytön kunnes toisin todistetaan. AiG:n filosofian perusteella mikään määrä todisteita ei voi todistaa epäiltyä syylliseksi. Ennakko-olettamusta ei saa uhota ja tuhota. Todistusaineistolla ei voi arvioida ennakko-olettamuksien todellisuutta. Koska oletamme, että syytetty on syytön, niin häntä ei voi koskaan tuomita.

2 comments:

Anonymous said...

Minun "presuppoisitioni" on, että maailmankaikkeus toimii samalla tavalla aikaisemmin ja tulevaisuudessa. Havaitsen näin olevan koko ajan.

Fundamentalistilla on sama homma ehkä muuten kun hylkää monet väitteet ihmeistä ja miljoona muuta uskontoa ihmeineen, mutta hän tekee minulle käsittämättömän poikkeuksen pitämällä varmana jotakin tiettyjä ihmeitä ja uskontoa.

Purdom puhuu raamatullisista ja evoluutionistien oletuksista kuin ne olisivat täysin yhtäläisiä.

Eivät ihan ole kyllä tuon ihme-poikkeus-oletuksen takia.

-Becksi

Unknown said...

Becksi: "Fundamentalistilla on sama homma ehkä muuten kun hylkää monet väitteet ihmeistä ja miljoona muuta uskontoa ihmeineen, mutta hän tekee minulle käsittämättömän poikkeuksen pitämällä varmana jotakin tiettyjä ihmeitä ja uskontoa."

Useimmat fundamentalistit pitävät käsittääkseni muiden uskontojen piirissä tapahtuneita ihmeitä todellisina, mutta niiden tulkitaan olevan demonista alkuperää. Jos he siis tulkitsevat ilmiön ihmeeksi, he voivat pitää vastaavaa ilmiötä ihmeenä myös muiden uskontojen piirissä, eivätkä uskokaan niiden olevan tieteellisesti selitettävissä. Tietenkin pitää ymmärtää ero siinä, minkälaista ilmiötä voi pitää todisteena ihmeestä, ja minkälainen ilmiö voidaan tulkita ihmeeksi sen jälkeen kun ihmeiden olemassaolosta ollaan jo muuten vakuuttuneita. Esimerkiksi flunssan parantumista ei voida pitää todistettavana ihmeparantumisena, mutta jos uskoo ihmeparantumisia tapahtuvan, voi olettaa että myös flunssa voi parantua yliluonnollisesti. Tällaisessa tilanteessa voi hyvinkin tulkita oman uskonnon piirissä tapahtuneen parantumisen ihmeeksi, varsinkin jos parantuminen on ajallisesti sidottu rukoukseen, vaikka pitäisi vastaavaa parantumista luonnollisena muissa tapauksissa.