American Fascists
American Fascists - The Christian Right and the War on America
Chris Hedges on koonnut kansien väliin kaiken mitä sinun tarvitsee tietää Yhdysvalloissa valtaa havittelevan oikeistokristillisen liikkeen pyrkimyksistä. American Fascists on shokeeravan niminen, ja "fasisti" sanaa voisi helposti luulla ylilyönniksi. Hedges ei tarkoita termillä natseja, vaan fasisteja. Kuitenkin, oikeistokristillisiä suuntauksia on enemmän kuin yksi, ja juuri dominionismin leiriin kuuluvat täyttävät fasismin määritelmät. Merkittävänä erona tietenkin se, etteivät he ole vielä päässeet tavoitteeseensa, eli kokonaisen valtion hallitsemiseen.
Fasismilla Hedges tarkoittaa sitä miten Umberto Eco on sen määritellyt. <---Tuo on pakollista luettavaa.
Dominionistit pyrkivät tekemään Yhdysvalloista kristillisen valtion, jossa tehdään selväksi että ei-kristityt ovat toisen luokan kansalaisia. Maali saavutetaan juuri ennen Jeesuksen toista tulemista, ihmisten tempaust Taivaaseen ja maailmanlopun saapumista. Maltilliset kristityt olisivat vain pettureita. Muslimit ja hindut pakanoita. Homot karkotettaisiin maasta - if they are lucky. Tämä ei ole olkiukon rakentamista, vaan dominionistien omiin puheisiin ja kirjoituksiin perustuvaa lupausta tulevaisuudesta. Hedges luettelee pahoinvointiin asti esimerkkejä tällaisista puheista. Heidän maailmankuvassa kaikki tuo olisi ihanaa utopiaa. Muiden maailmankuvassa se on totalitäärinen valtio.
Hedges on lukenut, haastatellut, kuunnellut ja katsellut läpi useita hurmoshenkisiä kokouksia joissa selitetään millainen maa Yhdysvaltojen pitäisi olla. Esteenä tälle kristilliselle valtiolle on kirottu sekulaari humanismi ja "maltilliset kristityt jotka alistuvat ateismille." Väittelyissä ei käsitellä aiheita ja argumentteja, sillä logiikalla ei enää tehdä mitään. Usko kertoo mitkä asiat ovat tärkeitä. Usko kertoo kuka on oikeassa. Usko kertoo, että käsillä uusi maailma jossa kaikki on hyvin.
Hedges on itse ns. maltillinen kristitty. Hän on saanut helluntailaisen kasvatuksen, isä oli pappi, ja seminaari on käyty läpi. Hedges sanoo ottavansa Raamatun vakavasti, eikä kirjaimellisesti. Synti ei ole hänen maailmassa yksinkertaista pisteiden keruuta, kuten rahaa kerjäävien evankelistojen saarnoissa, vaan tila jossa ihminen elää. Kaiken kaikkiaan, Hedges osoittaa useasti ymmärtävänsä teologiasta enemmän kuin johtavat oikeistokristityt miehet. Syy on selvä: johtajat eivät välitä niinkään uskonnosta, vaan käyttävät sitä suojana omien tavoitteiden naamioimisessa. Uskonnon varjolla pääsee livahtamaan puheista jotka olisivat ilman pyhien tekstien auktoriteettia aiheuttaneet mutinaa ja paheksuntaa kaikissa ihmisissä. Nyt puheet "muslimeista Saatanan orjina" ja katolilaisista "oudon kultin jäseninä" tuottavat aamen-nyökkäilyä. Rasismia, vihaa ja sotaa ylistävät saarnat eivät rajoitu vain joihinkin pieniin kuppikuntiin. Kristilliset radio- ja televisiokanavat lähettävät samoja puheita kymmeniin miljooniin talouksiin joka päivä.
Samat saarnaajat elävät vauraudessa, ja tämä vauraus esitetään palkintona kunnon kristityille. Katselija voivat saavuttaa saman kunhan he vain uskovat tarpeeksi. Pahimmat tv-evankelistat varoittavat (kuten Paul Crouch), että heidän vastustajat ovat Jumalan vihollisia. Ja Jumala on vihainen. Nämä evankelistat ovat mukana mammonan takia. Heidän tukena ovat ne poliitikot jotka oikeasti uskovat Raamatun kirjaimellisen tulkinnan olevan avain kaikkien ongelmien ratkaisuun. Siksi perustuslakiin pitää saada homoavioliittojen kielto. Siksi valtio ja kirkko täytyy muuttaa yhdeksi ja samaksi. Siksi virkaan voidaan vannoa vain kunnon kristittyjä. Kouluissa ei saa opettaa ateistista evoluutiota. Lapset pitäisi kouluttaa kotona tai selkeästi kristillisissä laitoksissa.
Rohkaisevinta on muistaa, että näitä dominionistejä vastustavat eniten kristityt jotka eivät halua valtion sanelevan miten ihmisten pitäisi uskoa ja elää. He eivät usko puheita, joiden mukaan kristityt ovat alistettuja ja vaarassa kadota elleivät oikeiston vaatimukset toteudu. He tietävät, että ongelmat ratkaistaan muuttamalla ihmisiä, eikä hallitusta. Dominionistit levittävät puheita sekulaari humanistien salaliitoista, jotka pitävät hallussaan hallitusta, yliopistoja, kouluja, valtamediaa ja YK:ta. Todisteina näille ovat koulut joissa ei ole pakollisia rukoushetkiä, oikeussalit joissa ei esitellä kymmentä käskyä, uskonvapaus joka sallii pakanalliset opit "puhtaan kristinuskon" vierelle, ja se ettei abortteja tekeviä lääkäreitä saa teloittaa. Sekulaari humanismin suorittama "vaino" on siis oikeasti sitä, etteivät oikeistokristityt saa läpi tahtoaan, vaan heitä vaaditaan noudattamaan tasa-arvoa ja muistavan mitä ihmisoikeudet ovat.
Luin American Fascists-kirjan läpi nopeasti. Kokemusta voisi kuvailla masokistiseksi, mutta se ei johdu Hedgesin kirjoitustyylistä, vaan siitä millaisia asioita hän on joutunut käsittelemään. Pakotin itseni loppuun asti, sillä juuri näitä asioita ei nosteta esiin valtamediassa täällä lammen toisella puolella. Voit olla erimieltä Hedgesin johtopäätöksistä, mutta itse dominionistien puheet nostavat niskakarvat pystyyn kaikilta rationaalisilta ihmisiltä.
3 comments:
Chris Hedges oli vähän aikaa sitten Point of Inquiry -podcastissa haastateltavana:
http://www.pointofinquiry.org/chris_hedges_i_dont_believe_in_atheists/
En ylläty, kun kuvasit kirjan lukemista masokistiseksi kokemukseksi sillä haastateltavan persoonasta välittyi minulle aika epämiellyttävän hyypiön kuva.
Haastattelussa puhuttiin hänen uusimmasta kirjastaan "I don't believe in Atheists".
-Becksi
"Hedges on lukenut, haastatellut, kuunnellut ja katsellut läpi useita hurmoshenkisiä kokouksia joissa selitetään millainen maa Yhdysvaltojen pitäisi olla. Esteenä tälle kristilliselle valtiolle on kirottu sekulaari humanismi ja "maltilliset kristityt jotka alistuvat ateismille." Väittelyissä ei käsitellä aiheita ja argumentteja, sillä logiikalla ei enää tehdä mitään. Usko kertoo mitkä asiat ovat tärkeitä. Usko kertoo kuka on oikeassa. Usko kertoo, että käsillä uusi maailma jossa kaikki on hyvin."
Kuuntelin hiljattain erään humanismi-järjestön nauhoitettua kokousta Yhdysvalloista. Tuo kuvaus sopii hyvin siihenkin, vaikka kaikki puhujat olivat ateisteja. Tilaisuus oli hurmoshenkinen, usko kertoi, kuka oli oikeassa. Ja kaikista amerikkalaisista piti tulla samanlaisia, kuin järjestön tilaisuudessa puhuneet olivat...
Myös poliittiset tilaisuudet ovat vähän samantyyppisiä aika usein: henkeä nostatetaan, ja argumentit eivät kiinnosta. Poliittisista kirjoista pitää muuten muistaa yksi asia. Jos lukija ei tunne, ketä siinä siteerataan, lukijaa viedään yleensä kuin pässiä narussa. Joka maasta löytyy omat "Tony Halmeensa", jotka laukovat suustaan jotain kivaa harkitsematonta, jota on mukava siteerata. Tällaisten (yksilöiden) mielipiteet eivät tarkoita, että esim. suomalainen oikeisto olisi sitä mieltä kuin Tony Halme. Mutta sellainen on usein poliittisten kirjojen idea: ottaa joidenkin yksilöiden mielipiteitä, ja sitten esittää maansa oikeisto tai vasemmisto tavoitteiltaan sellaisena, kuin mitä nämä (todellisuudessa harvalukuiset, ja yleensä aika pienen vallan omaavat) yksilöt ovat puheissaan sanoneet.
Nämä puheet ovat saattaneet olla vieläpä yliampuvia: osa ihmisistä kun käyttää puhetyylinään yliampuvaa retoriikkaa. Häntä kuunnelleet tietävät retoriikan sellaiseksi, mutta sitaatin sieltä täältä kuuleva ulkopuolinen ei tiedä, kuinka vakavissaan alkuperäinen väite on esitetty, eikä sitäkään, missä tilanteessa.
Ps. Sikäli kun olen seurannut tilannetta USA:ssa, niin ns. puhdasta "kristillistä valtiota", josta kaikki muut potkitaan pois, haikailevia on jotain prosentin murto-osia väestöstä. Puhtaasta "sekulaarista" valtiosta (jossa uskonnot on ajettu alas) unelmoivia ja sellaisen perään haikaileviakin on USA:ssa ilmeisesti enemmän.
Joo, ne dominionistit on kilttejä kavereita. Täydellisiä. Ei puheet mitään todista.
Minua kiinnostaisi tietää, että entä jos dominionistit todella olisivat sellaisia? Mitä silloin kuulisimme? Aivan, juuri samanlaisia ajatuksia.
Muutenkaan en ymmärrä sitä, että miksi prosenttimäärillä pitäisi olla väliä? Eihän tuossa luvuista puhuttu, vaan mitä nuo ihmiset ajaa. Jos niitä on vain prosentteja, sen parempi.
Ja jos ihan totta siellä humanismiluennossa todella ehdoteltiin erimielisten kaltoinkohtelua samalla tasolla kuin dominionisteilla, olen kiinnostunut kuulemaan lähteen. Muutenkaan terve sekularismi ei taida tarkoittaa sitä että uskonnot ajetaan alas, ainoastaan että uskonnoilla ei yrittäisi hallita maailmaa dominionistien tyyliin, eikä pyritä hallitsemaan tiedettä samaan tapaan.
Että jos lähdetään samaan leikkiin, niin montako prosenttia niistä sekulaareista ajaa uskontovainoa? Vai onko se vain niin, että heidän alasajonsa koskisikin lähinnä noita dominionisteja - joita taas pitäisi olla vain murto -osa, niin pieni määrä että ei merkitystä.
Nyt vain näyttää siltä että jollakulla uskovaisten tekemät rinnastukset ovat "kärjistyksiä" ja hauskanpitoa, kun taas sekularistien on "vainoa"..
Post a Comment