Thorsenin petokset ja tanskalainen autismitutkimus

Magneettimedia muistuttaa meitä viime vuoden suurimmasta rokotetutkimusskandaalista. Tanskalainen Poul Thorsen meni varastamaan yli miljoona dollaria CDC:n autismitutkimukseen tarkoitettuja rahoja. Petosten sarja mahdollisti uuden asunnon ostamisen ja hienoihin Harley Davidson -prätkiin sijoittamisen.

Thorsen työskenteli Århusin yliopistolla ja häntä arvostettiin tutkijana. Thorsenin työtä on mm. The Danish Study, laajalti siteerattu teelmä vuodelta 2003, jossa kiistetään rokotteiden ja autismin välinen yhteys. Thorsenin tutkimusta on käytetty todistamaan, että elohopeaa sisältävät rokotteet ovat turvallisia: tutkimus todisti, että autismitapaukset olivat lisääntyneet 20-kertaiseksi sen jälkeen kun Tanskassa kiellettin elohopea rokotteissa. Tätä pidettiin todisteena siitä, että elohopea on turvallista.

Pienenä huomautuksena sanoisin, että Thorsen oli toki mukana tanskalaisen tutkimuksen tekemisessä, mutta paperin päätutkija Kreesten Meldgaard Madsen on kertonut Thorsenin osuudesta. Rahojen varastamisesta narahtaneella Thorsenilla ei ollut pääsyä potilastietoihin tai niiden analysointiin.

Myös edeltävän tutkimuksen (julkaistiin New England Journal of Medicine -julkaisussa) epidemiologista osuutta johtanut kööpenhaminalainen Mads Melbye toteaa, ettei Thorsen ollut mukana tutkimusmateriaalin analysoimisessa. Thorsenin nimi ei ole tutkimuspaperin tekijälistalla ensimmäisenä tai viimeisenä. Ne ovat paikkoja joissa ilmoitetaan päätekijät.

Sitten itse tutkimusten pätevyyttä kyseenalaistavien faktojen pariin.

Sittemmin on käynyt ilmi, että Thorsen jätti mainitsematta tutkimuksessaan sen, että samana vuonna tuli voimaan laki, joka määräsi autismitapaukset rekisteröitäviksi kansallisella, ei pelkästään paikallisella tasolla. Samana vuonna avattiin myös autismitapauksiin erikoistunut klinikka.

Tuo voimaan tullut laki rekisteröinneistä tuli voimaan 1994. Potilastietoja kerättiin vuosilta 1971 - 2000. En millään pysty ymmärtämään, miten Riikka Söyring saa väännettyä tuon jollakin tapaa paljastukseksi, joka ei muka ollut tiedossa tutkimusta tehtäessä. Nääs, tutkimuspaperissa selitetään suoraan, että tuo kyseinen muutos tekee analysoimisesta hankalampaa. Siksi tutkimusryhmä pyrki käyttämään rajattua otantaa, joka muistuttaisi muutosta edeltävää otantaa. Jos lakimuutos muka väänsi tuloksia vinoon, niin se tapahtui aikamatkustavalla tavalla n. kolme vuotta ennen lain muuttamista, sillä lasten autismitapaukset lähtivät nousuun jo 1991. Tiomersaalia sisältävät rokotteet poistettiin lasten rokoteohjelmasta vuonna 1992. Autismin diagnoosikriteerien muutos aiheutti myös rekisteröityjen tapausten lisäystä.

Jopa rokotekriittisessä Whale.to sivustossa ollaan tietoisia siitä, että tanskalainen tutkimus oli tietoinen muutetusta laista. Ehkä Riikka Söyring ajatteli, että tekstistä saa salaperäisemmän käyttämällä "mainitsematta jättämisiä" ja "on käynyt ilmi" sanontoja.

Vaikka Madsenin tutkimus olisikin epäpätevästi laskettu, eli potilastietojen muutos vuonna 1994 aiheutti autismitapausten lisäyksen, eikä se liity rokotteisiin, niin jäljelle jää rokotepeloittelijoiden kannalta huono mysteeri: Miksi tiomersaalin poisto rokotteista ei laittanut autismitapausten käyriä alamäkeen? Vastauksen takia tiomersaali ei ole enää suurin uhkatekijä, vaan rokotteiden raaka-aineiden tuntematon yhdistelmä.

Voimme myös unohtaa kaiken mitä tapahtui vuoden 1990 jälkeen, ja tarkkailla sitä edeltävien vuosikymmenten tietoja. Orac selittää miksi ennen vuotta 1990 tapahtuneet muutokset rokoteohjelmassa osoittavat, ettei autismilla ja tiomersaalilla ole yhteyttä:

This would seem consistent with both the thimerosal-autism link and the lack of same. However, as the study makes clear (but doesn't otherwise focus on), there was a change in the vaccination program in 1970. The changes was both in the number of vaccinations, which went from 4 to 3, and in the amount of thimerosal/ethyl mercury, which went from 400 μg/200 μg to 250 μg/125 μg. In other words, a drop of 25% of the vaccinations and 37,5% of the thimerosal and ethyl mercury. If there is any kind of link between thimerosal and autism, one would expect this change to be reflected in the numbers in figure 1. In other words, we would expect a drop in the 2-4 year age bracket in 1972-1974, in the 5-6 year age bracket in 1975-1976 and the 7-9 year age bracket in 1977-1979. As we can see on the figure this is not the case in either age bracket.

Vaikka Thorsenin nimiä sisältävät kaksi tutkimuspaperia paljastuisivatkin jollakin ihmeellä huijauksiksi, niin se ei vielä tarkoita, että nämä muut tutkimukset ovat huijauksia. Tai tämä tanskalainen tutkimus, jossa myös tarkasteltiin tiomersaalin ja autismin yhteyttä.