Paha Tiede

Bad Science, kirjoittanut Ben Goldacre

Olen lukenut Suckers! ja Trick or Treatment kirjat vuoden sisällä. Joten miksi vaivautua selaamaan läpi jälleen vaihtoehtohoitoja kritisoivaa pokkaria? Bad Science on lääkäri/kirjailija Goldacren kokoelma kriittistä ajattelua. Ei pelkästään homeopatiaa tai rokotepelottelua käsittelevää, vaan myös vitamiinikauppiaiden ja ravitsemusterapeuttien yliampuvia kehuja sivaltelevaa tekstiä. Muissa lukemissani kirjoissa sisältö on painottunut vaihtoehtohoitoihin, mutta Goldacre käy läpi Britannian pahimmat puoskarit myös virallisemmalta puolelta. Jopa lääkefirmat *gasp* saavat kriittistä palautetta. Goldacre ei tykkää siitä, että lääkefirmat markkinoivat pillereitä suoraan potilaille. Lääketeollisuus on käynyt läpi tehokkaimmat lääkemolekyylit, joten uusia versioita tehdään vain patenttihakemuksia varten. Tuotot ovat turvassa joitain vuosia, sitten kehitetään uusi paranneltu versio tutusta lääkeaineesta. Big Pharman kauhuksi hän muistuttaa, että lääketeollisuus on salannut myynnin kannalta huonoja koetuloksia, esim. masennuslääkkeiden tehoissa.

Siksi suosittelen tätä kirjaa skeptikko vs vaihtoehtohoidot sotatantereen molemmille rintamille.

Alussa Goldacre valistaa lukijaa kliinisten kokeiden vaikeudesta. Detox-jalkakylpy havainnollistaa miksi kokeissa tarvitaan kontrollia. Samea "puhdistettua ainetta" sisältävä vesi ilmestyy oli laitteessa potilas tai ei. Lumevaikutus on kaikkialla. Niin pillerissä, sen ojentajassa, kuin nielijässäkin. Ja lääkepurkin logossa. Ja lääkärin asenteessa hoitoon. Ja hoitomuodon iässä (uusi hoito saa vanhan vaikuttamaan heikommalta hoidolta). Ja vaikka missä! Esimerkki toisensa jälkeen tekee selväksi, että tieteessä täytyy tehdä ihan aikuisten oikeaa työtä, jotta omat ja muiden ennakkoasenteet eivät pääse muokkaamaan lopputulosta.

Lääkärien kannattaa antaa jonkinlainen diagnoosi, sillä pelkkä diagnoosi riittää parantamaan potilaan oloa. Lumepillerin kehuminen lääketieteen uusimmaksi saavutukseksi ja parhaimmat tulokset saaneeksi riittää parantamaan oloa. Lääkepaketin värit voivat tuoda merkittäviä helpotuksia tuloksiin. Ja niin edelleen. Nämä vaikutukset pitäisi karsia pois, jotta testattavan aineen vaikutus voidaan mitata.

Pelkkä koejärjestelyyn osallistuvien potilaiden satunnainen jako eri ryhmiin voi olla huonosti tai hyvin hoidettu. Sitä varten on olemassa puhelinnumero, jonka kautta pääsee puhumaan miehelle. Hän on tietokoneen äärellä. Kone arpoo osallistujat sopiviin ryhmiin. Näin saadaan koejärjestäjän alitajuiset vaikuttimet pois kuviosta. Erilaiset hoidot vaativat tietenkin erilaiset koeolosuhteet. Tutkijoilla on paljon pään raapimista edessä, jotta saadaan laadittua paras mahdollinen kliininen koe.

Lööppien laihdutusvinkit ja uusi vallankumouksellinen dieetti eivät ole niin vaikuttavia tämän kirjan lukeneille ihmisille. Käytännössä aina otsikoihin asti päässyt uutinen esim. kahvin tai punaviinin positiivisista terveysvaikutuksista perustuukin tutkimukseen josta ei vain voi vetää sellaisia johtopäätöksiä kuin terveyspalstalla ylistetään. Kun joku seuraavan kerran kehuu, että hänen myymä tuote on kliinisesti testattu, niin muista: Kliinisiä kokeita voi tehdä hyvin tai huonosti. Kirjan motto onkin: I think you'll find it's a bit more complicated than that.

Pokkariversiossa on mukana uusi luku. Se ei kerinnyt kovakantiseen versioon, sillä oikeusjuttu piti tekstiä piilossa. Vitamiinikauppias Matthias Rath haastoi Goldacren ja Guardian-lehden oikeuteen. Vain sen takia, ettei joku hyväksynyt hänen vitamiinimainoksia Etelä-Afrikassa. Vaikka niissa ihan viattomasti annettiin ymmärtää HIVin ja AIDSin lähtevän myös vitamiineilla. Rath perui vuoden verran venyneen oikeusjutun, ja joutui maksamaan oikeuskulut. Koko spektaakkeli on luettavissa ilmaiseksi Bad Science-sivustolla.

Koko skeptaakkelimainen (skeptinen + spektaakkelimainen) kirja on pakollista luettavaa.