25.11.10

Saako skeptikko viettää joulua?

Tapahtui niinä päivinä näin. Sir Isaac Newton käveli puistossa. Istahti puun alle pohtimaan maailmankaikkeuden rakennuspilareita. Mutta kas! Isaakin päähän putosi lahjapaketti. Siitä hän sai ihmiskuntaa mullistavan idean. Jouluna annetaan lahjoja!

Tällä tavalla skeptikot perustelevat nykyään itselleen materialistista joulunviettoa. Tai näin ainakin luullaan Bwana joen digikynän päässä.

Mitä skeptikko tekee, kun hän ei halua viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa mutta haluaa silti saada lahjoja? Hän keksii vaihtoehtoisen juhlan.

USA:ssa Michael Shermer ja muut skeptikot markkinoivat taas Sir Isaac Newtonin syntymäpäivää, jota he hiljentyvät (?) viettämään 25.12.

Skeptikoilla on erikoinen logiikka: he hylkäävät Jeesuksen mutta ottavat tilalle Newtonin, joka uskoi Raamatun olevan totta ja joka esimerkiksi USA:n Apollo-ohjelman isän Wernher von Braunin tavoin oli kreationisti.


Vaikka olenkin netissä räyhäävä skeptikko ja moraaliton ateisti, niin en voi puhua kaikkien skeptikoiden puolesta. Luin ensimmäisen kerran tästä Newtonin ja joulun yhdistämisestä itse Bwanan bloggauksesta. Tarkistin vielä miten Shermer ja muut skeptikot levittävät joulupropagandaa:

GIVING GIFTS ON DECEMBER 25, Sir Isaac Newton’s birthday, has long been a tradition amongst skeptics, so here are a few gems we’ve hand-selected from our catalogue that we think your friends and family will enjoy receiving. And remember, it’s okay to buy yourself a gift too!


Moni joulu on vierähtänyt kalentereissani, mutta en ole kertaakaan tarvinnut niiden perusteluksi Jeesuksen tai sir Isaac Newtonin syntymää. Ehkä olen huono skeptikko. Ehkä haluan viettää vuoden viimeistä juhlaa rauhassa rakkaan ihmisen kanssa. Nauttien vapaa-ajasta, uusista kirjoista, elokuvista, musiikista, taiteesta (suom. videopelit) ja seurapeleistä kaverien kanssa. Bwanan ihmettely Jeesuksen syntymäjuhlan korvaamisesta aiheutti virnistelyä. Hän on unohtanut saturnalian ja muut esi-kristilliset juhlat, joissa juhlittiin vuoden pimeimmän päivän vaihtumista valoisampaan suuntaan.

Miten ja miksi tätä tekstiä lukevat skeptikot viettävät joulua? Kirjoita kommenteihin. Vastauksen kirjoittajien kesken arvotaan kirja joulukuun 1. päivä. Voittaja valitsee yhden seuraavista:

Miten mieltä hallitaan - Derren Brown

Inquisition - John Edwards

Tuhansien aatteiden maa - Jera Hänninen & Jyri Hänninen

The Kiwi's Egg - David Quammen

31 comments:

MJR said...

Vietän perinteistä suomalaista joulua vanhempieni kotona. Juhlaan kuuluvat kaikki normaalit herkut ja rekvisiitat kuusesta lahjoihin. Ainoa nyökkäys suvun kristilliseen perinteeseen on satunnaisesti aattoiltana ääneen luettava jouluevankeliumi, muuten en ainakaan itse noteeraa mahdollisia pakanallisia tai kristillisiä tai newtonilaisia merkityksiä traditioiden taustalla.

Vaikka suhtaudunkin apateistisesti uskontoihin, en näe mitään syytä jättää juhlimatta joulua samoin menoin kuin aina ennenkin, perheen parissa yhdessäolosta nauttien, enkä myöskään näe mitään syytä korvata juhlan nimitystä millään muulla saturnalialla.

Aiheeseen liittyen oli JREFin Swift blogissa juuri hyvä postaus siitä miten ateisti-isä suhtautuu Joulupukki-uskoon: Believing in santa

tyy said...

Suomalaista joulua on vietetty kristinuskosta riippumatta.

Tavallaan joulua vastaan on aivan turha (ja mahdoton) taistella nykyaikana vaikka haluaisikin, joten sen voi aivan hyvin viettää perheen, suvun ja muun seurustelun merkeissä. Pieniä lahjojakin voi jakaa jos haluaa, mutta ei ole pakko.

Vuoden parasta aikaa tosin on se, kun seuraavaan jouluun on aikaa 360+ päivää. Silloin alkaa taas päiväkin pitenemään.

Skiriki said...

Tietenkin. Eihän suomenkielinen sana "joulu" aluperinkään liity mitenkään Jeesukseen, toisinkuin esimerkiksi "Christmas".

Joulu on se aika vuodesta, kun maailma alkaa siirtyä pois synkkyydestä ja askel askeleelta kohti kevättä.

Valoa! Jipii! Pois kaamoksesta! LEDiketjut roikkuvat seinällä ja tuikkivat kuin tähdet. Ja elävä tuli -- nykykerrostaloasunnossa max. kynttilät -- on hyvä muistutus valon mahdista. Se on myös lämmin, kun peräpohjolan pakkanen paukkuu ja ulkona on (hyvällä lykyllä tätä nykyä, kun ilmastonmuutos viskaa säätä suuntaan ja toiseen) lunta ja kylmä.

Perinteiset suomalaiset ruuat ovat osa tätä. Minulle on tavallaan tärkeää vaalia jo edesmenneen isoäitini perinnettä, missä joulupöytä notkuu ja saa yölläkin syödä. Pohjois-Savolaiseen tapaan laatikoita pitää olla, pottuja ja sen sellaista piirakoista kiisseliin ja puuroon, karjalanpaisti jos viitsin ja jaksan kinkun kanssa lisukkeena (heillä kotona oli syöty vain karjalanpaistia jouluisin, ei kinkkua, mutta isoisäni oli oppinut kinkkuun ja niin mummo oppi sen paistamaan).

Myös ulkomaalaisia ideoita olen avoin kokeilemaan: joulu on juuri sitä, miksi haluan sen tehdä. Saarioisten bataattilaatikko on hemmetin hyvää ja kalkkunaa on kanssa kokeiltu, kokonaisena, rullana ja rintaviipaleena. Pitää kokeilla!

Kun vuosi päättyy, tekee mieli muistaa ystäviä siitä, että tämä oikeastaan oli aika hyvä homma: ollaan vielä elossa ja jaetaan riemua kaikille. Erilaiset lahjat -- aina vitsistä alkaen käyttökelpoiseen -- tavallaan muistuttavat tästä. Yritän välttää turhaa krääsää ja antaa vain toivottuja tai kivoja sekä hyödyllisiä asioita.

Tälle joululle toivon, että tulee tähtikirkasta, jotta voisin mankua lankomiestä ajamaan ulos kaupungista, että voisin katsoa taivasta ja ihailla linnunrataa (hänkin ehkä voisi ottaa kaukoputkensa mukaan). Se ei ole ihan lyhykäinen matka mikä pitää taivaltaa, mutta jos sää vain suosii, on se sellainen näky, mikä nostaa mielen ylös arjen harmaudesta.

Sanna said...

Hmmm... en varmaan ole "oikea" skeptikko, mutta joulua vietetään siksi, kun on aina vietetty.

Ei meillä kommunistiperheessä kristillisiä arvoja kunnioitettu, mutta sentään saatiin viettää joulua, toisin kuin naapurissa. Sen kerran vuodessa käytiin haudoilla, enkä ymmärtänyt, miksi se piti tehdä paksuimman lumen aikaan, kun hautakivet piti kaivaa kinoksesta ja joskus niitä ei edes löytynyt, kun ei muistettu paikkaa oikein.

Nyt, kun on oma perhe, syödään hyvin ja nautitaan vapaapäivistä sekä lahjoista, mutta ei suoriteta erityista joulusiivousta tai muutakaan kohkaamista.

Andy said...

Sukulaiset pakottaa?

Mitäs kävi muuten Mithran synttäreille?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mithra

Kristiina K. said...

Ateistiäiteen ja agnostikkoisän vasemmistolaisuuteen kallellaan olevassa perheessä on aina vietetty suomalaista joulua uhraamatta ajatustakaan kristilliselle perinteelle. Onpahan ollut vain äärimmäisen hyvä syy kokoontua yhteen ja syödä hyvin. Voisin aivan hyvin viettää esim. hanukka-juhlaakin, jos se kuuluisi ympäröivään kulttuuriin (ne saa lahjoja kahdeksana päivänä yhden sijaan!). Osa luonnonuskontoihin kallellaan olevista ystävistä viettää Yule-juhlaa ja taas saa syödä ja juoda. Olen viettänyt myös jouluaattoja yksin, ei siinä sen kummempaa, ollut jopa SPR:n ensiapuryhmässä joulukirkossa. Ei se joulunaika niinkään eroa muista päivistä, se on lähinnä vain tapa ja perinne, jota tulee pidettyä itsekin hengissä. Jos siihen haluaa hengellistä puolta liittää mukaan, se ei minulta ole mitenkään pois. Tuo mokoma perustelu oli vain hassu Newtonin päivästä, ottaisivat edes joskus oikeasti selvää, että mitkä tavat ovat olleet ennemmin ja mitkä tulleet vasta kristinuskon myötä ennen kuin lähtevän muita syyttelemään...

Ja mitä lahjoihin tulee, niin pikkuveljen tullessa täysi-ikäiseksi meillä päätettiin olla antamatta lahjoja ennen mahdollista seuraavaa sukupolvea, kun lasten juhlahan tuo enemmän on.

Laulan kristillisiä kuin pakanallisiakin joululauluja ihan vain tunnelman takia.

Jim van Beam said...

Häh, mitä vikaa on Sol Invictuksessa? Aurinko ainakin on todistettavasti olemassa.

amk said...

Hajoilen marketissa soivaan tingeltangeliin seuraavan kuukauden, reagoin lahjatoivekysymyksiin joko toteamalla "argh, ei lisää rojua nurkkiini" tai toivomalla ensi vuodeksi vapautusta joulusta, jonka jälkeen syön itseni aattona ymmyrkäiseksi, huokaisen helpotuksesta kun ruljanssi on lähes ohi ja odottelen, että pääsen taas hetkeksi eroon sukulaisista ja että marketien joululaulut ja mainokset lakkaavat soimasta päässäni.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen said...

Jehovan Todistajat pitää joulua epäkristillisenä. Viittaavat pakanalliseen alkuperään. Ja muistuttavat, että idän tietäjät olivat itse asiassa Saatanallinen juoni : Jeesus oli riski Herodekselle ja kamelimiehet herätti huomiota, seurauksena poikalasten murha.

Lahjan saanut leikkii Jeesusta, ottaa pakanallisesti Jumalan Pojan paikan. Ja Lahjan antaja leikkii idän harhaopin kannattajaa, joka toimillaan riskeeraa...

Minä en varsinaisesti vietä jouluja tai muita juhlia. Mutta jos viettäisin, tekisin sen siksi että se on epäkristillinen. Joulu on kunnon pyhäinhäväistys -party. Vapaata tosin on, yritä löytää töitä tälläiselle päivälle. Vapaapäivät teen sitä mitä muutenkin. Köyhäilen ja vittuilen.

Ainakin kaverit vetäytyy jouluna pois, joten sosiaalinen elämä itse asiassa kuihtuu. Monille se ehkä edustaa yhdessäoloa, mutta ei minulle.

MJR said...

Mitä hämmästystä? Eikö aiempi kommenttini tullutkaan mukaan?

Kirjoitin siis, että vietetään perinteistä suomalaista joulua, niinkuin on aina vietetty, vanhempieni kotona vierailemalla. Ainoa kristillisyyteen viittaava asia on aattoiltana ääneen luettu jouluevankeliumi, josta en jaksa palkokasveja hengitellä vaikken sen ilosanomaa pystykään jakamaan.

Aivan kuin Skiriki aiemmin kirjoitti, niin mitään syytä joulun juhlimise muutoksiin en näe. Jouluhan on aivan mahtava tekosyy viettää aikaa rauhassa yhdessä lähimmäisten kanssa ja muistaa rakkaita ihmisiään lahjoilla!

Aasian suunnalla, esim. Japanissa, muuten joulu ja uusivuosi vaihtavat päittäin paikkaa suomalaiseen juhlimisperinteeseen nähden. Siellä joulu on nimenomaan biletyksen aikaa ja uutena vuonna vietetään rauhallista perhejuhlaa.

MJR said...

JREFin Swift blogissa oli muuten juuri hyvin aiheeseen sopiva postaus:
Believing in Santa

Tomi said...

Oma jouluni on aika perinteinen perhejoulu, tosin ilman kristillisyyttä.
Syyni viettää joulua on kaiketi perinne, mutta perheen ja ystävien kanssa ajan viettäminen on myös mukavaa, ja jouluun liittyvät lomapäivät ovat myös tervetulleita.

Timo said...

Alaikäisenä lahjoista vielä oli jonkin verran innoissaan, mutta nykyään joulu kuluu aika neutraalisti: toisaalta mukava pitää vapaata, toisaalta järkevien lahjojen hankkiminen stressaa. Ostamattomuussopimusta ei taida olla mahdollista meidän piirissä saada, joten pitää vain mennä mukana.

Paikkana on nykyään joko Ylläs tai nämä kotikonnut, tänä vuonna vähän poikkeuksellisesti laiva, joten tulee hiukan erilaista maisemaa.

Miksi: perheen seurana, poisjättäytyminen ei itseä kiinnosta, joten mikäpä siinä on yksi perinnetapa tehdä muitten seurana.

MrrKAT said...

Joulu on tapaintottumusta lapsuudesta. Lahjoja vältän ostamasta. No, kuitenkin tulee ostettua kirjoja itselle vähän ennen joulua ja voin väittää että "ne oli lahjoja". Saan silti usein oikeitakin lahjoja pyytämättä.

Joulu on hyvin tärkeä ollut tämän takia: ääretön rauha, ei minnekään
kiire, 100% keskittyneisyys.

Ikimuistoisemmat joulut liittyy luonnonilmiöihin:

-suvi- jolloin miltei kaikki suli,

-Tapani-myrsky joka kaatoi läheltä puita,

-yksi selkeä jouluyö, joka oli ennätysyö kun 14 tuntia mittailin tähtiä, pimennysmuuttujia, aboutti yhtäjaksoisesti (tosin kävin sisällä muutaman minuutin välein muistiinpanoja tekemässä).
Tuo tuleekin lähimmäs Newtonia. Tähdet putoili toista kohti, mutta nepä ryökäle kaartui aina alta. Ja niin rata oli pyöreä tai ellipsi Ja kulkiessaan toisen editse peittäen pudottelivat mulle taivaasta fotoneja, lahjoittivat mulle pimennyshavaintoja jouluyönä ;D

Mukavaa nyt tietää että se on myös Newtonin synttäripäivä.

Maria said...

Meillä tapakristittyperheessä ei paljoa Jeesusta muisteltu, ja veikkaan, että niin on monilla muillakin. :P On mukavaa, että on kaikille yhteinen juhla, jonka aikana voi rauhoittua ja fiilistellä, ehkä muistaa rakkaitaan (tai vaihtoehtoisesti kokea stressiä ja tuskaa siiitä, että taas pitää kiertää sukulaiset läpi ja lahjoa kaikki kummin kaimat) ja hyvä tekosyy ahmia ja herkutella. ;P Ja vetää pullokaupalla punkkua ja glögiä. Ja piparisuklaata.

Silleensähän tosiaan siihen joulun tienoille sattuu myös se vuoden pimein päivä, joten depressioherkille suomalaisille on ihan hyvä ajankohta tuo vähän koittaa ilakoida kollektiivisesti. :P

Toki oleellista on huomata sekin, että joulun pakanalliset alkuperät jne. Tuohon ajankohtaan on kautta ihmishistorian järkätty erilaisia juhlamenoja, merkityksiä on vaan läimitty päälle milloin mistäkin suunnalta. Ei silleen oo musta oleellista juhliiko joulua millä verukkeella, jos juhlii, tai juhliiko millään verukkeella antaen vaan viinin virrata, kun tosiaan breikki on aina hyvästä ja juhlat kivoja. :P Se voi näyttäytyä erilaisena eri ihmisille, ja ihmiset voi juhlia eri syistä. Oikeastaan joulun voikin nähdä sellaisena kansainvälisenä juhlakautena, jolloin hamstrataan koti täyteen elintarvikkeita ja sitten pidetään sellaiset kekkerit kuin itse haluaa. ;P

Kaisa Kyläkoski said...

Kuten jo edellä todettiin, suomalainen termi joulu ei onneksi ole kristinuskoperäinen eli sitä voi ihan hyvin käyttää uskontovapaaseen laatikkoruokien napaanvetoon ja kuusen ympäritanssiin. Jälkimmäinenkin vaikuttaa minusta varsin pakanalliselta ja tähtiä on ollut tietääkseni taivaalla aika kauan, joten sellaisenkin voi kuusen kärkeen kiinnittää.

Aikuisena, jolla ei ole yhtään läheistä pikkuihmistä, olisin ihan valmis skippaamaan joulun ja joku vuosi se onnistuikin New Yorkissa aivan mainiosti. Mutta rakkaus vie vanhalle kotipaikkakunnalle, jossa parin päivän kuluttua 89 vuotta täyttävä isoäiti ansaitsee saada ainoan lapsenlapsensa jouluruokaa syömään ja sytyttämään haudoille kynttilöitä. Sopiiko ateistille muuten vainajien muistaminen ja kunnioittaminen vai lasketaanko se uskonnolliseksi toiminnaksi? Ei ainakaan kristinuskoon kuulu, käskihän Jeesus hylätä elävätkin sukulaiset vuokseen?

Sähis said...

Meilläkin on aivan perinteinen joulu. Tapauskovaiset ja "ääriaines"ateistit lähisukulaiset kokoontuu yhteen. Omille ja sisarusten mukuloille lienee Joulupukki ja lahjat juhlan tärkein juttu. Itselleni juhlassa on parasta kinkku ja ne pienet hetket omaa rauhaa saman taiteen parissa kuin sinullakin PA. Nuorempana meillä oli osalla suvusta tapana käydä joulukirkossa, mutta siihen suhtauduttiin lähinnä hauskana tempauksena (lähteä nyt vapaapäivän aamuna aikasin kirkkoon).

Jeesuksen tarinat suvaitsen lähelläni siinä missä kertomukset joulupukistakin.

Herätti lämpimiä muistoja "amk":n kirjoitukset joulusta. Palvelualalla aikoinaan olleena muistan, kuinka työntäyteinen ja stressaava joulu oli. Tuolloin olin itsekin aika jouluvastainen. Sittemmin olen hieman lämmennyt tuolle lasten ja kauppiaiden juhlalle. Joululauluja tosin vihaan vieläkin samasta syystä kuin "amk" oletettavasti.

Acipenser said...

Vietän hyvin samalla tavalla kuin itse pääpaholaisemmekin. Paitsi ilman tietokone/konsolipelejä, metsän siimeksessä mökillä. RAuhaa, seuraa, kirjoja, ruokaa.

Miksi? Koska voi. Koska juhla on kulttuuriimme, ei yksitttäiseen uskontoon sidottu. Koska voin ihan hyvällä mielin ryöstää Saturnalian takaisin kristityiltä. Koska on kiva laittaa hulluna ruokaa perheelle. Koska vuoden synkin aika nyt vaan on hyvä aika pitää juhlia. En kaipaa siihen mitään keinotekoista syntymäpäiväjuhlaa, ne on ihan erikseen.

Paholaisen Asianajaja said...

Muistutus siitä miten täällä juhlitaan joulua:

http://paholaisen-asianajaja.blogspot.com/2008/12/fsm-on-lsn.html

Maria said...

Tuosta vainajien muistelusta sen verran, että mikäpä siitä erityisen uskonnollista tekisi. No ehkä se, jos alkaa liittää siihen uskomuksia hengistä ja kummituksista ja ties mistä. :P Itse henkilökohtaisesti en tosin näe, että minun tarvitsisi kuolleita rakkaitani muistellakseni suorittaa jotain rituaalinomaisia menoja, kuten haudalle kynttilän kanssa vaeltaminen, mutta en yhtään väheksy muita, joille se on merkityksellinen teko tällä tavalla fyysisesti toimia ja elää sitä muistelua sitä kautta. Kukin tavallaan :P

Tomi said...

PA onko spagettihirviö itseaskarreltu, vai onko jossain paholaismainen liike, joka myy niitä ?

Paholaisen Asianajaja said...

FSM on paremman puoliskoni valmistama. Ehkä suostuu tekemään niitä lisää. Kysyntä lisääntyy joka vuosi.

Aqua Fortis said...

Melko lailla samoissa merkeissä kuin ylläolevat.
Inhoan jouluruljanssia ja niitä lauluja. Mutta on se pariksi päiväksi kiva jäädä löhöilemään kotiin ja mässätä ylijäämiä jouluherkuista.
Lahjojen hankinta on raskasta, siinä missä kaikkina muinakin lahjanhankinta-aikoina, kuten syntymäpäivinä. On se elämä vaikeaa.

"I really like Christmas
it's sentimental I know."
http://www.youtube.com/watch?v=fCNvZqpa-7Q

Anonymous said...

Pahiksen kannattaa selvästi lahjoitella kirjojaan useamminkin, sen verran paljon on uutta kommenttia tullut... ;-)

Anonymous said...

Joulu on vanha germaaninen keskitalven juhla.Hjul=pyörä=auringonkehrä.
Jeesustelu on päälleliimattua myöh.kerrostumaa.

Samuli said...

Ihan kuten suomessa ja pohjolassa on ollut tapana. Kuusi, ylensyöntiä ja valon odotusta tulen loimussa.

Siinä on jokaiselle perinteinen joulu. Modernisteille ja perinteistä piittaamattomille sitten nämä kristilliset hömpät.

Joulu, Jul, Judl, Juuluphi, Jol vs. uudemmat Chri...alkuiset :D

Tomi said...

Ano:"Pahiksen kannattaa selvästi lahjoitella kirjojaan useamminkin, sen verran paljon on uutta kommenttia tullut... ;-)"

Me skeptikot tuppaamme olemaan sen verran ahneita paskiaisia (ainakin minä), että jos on jotain ilmaiseksi tarjotta, niin tottakai yritämme.

Pauliina said...

Joulua vietetään pitkästymisen ja pikkumaisten riitojen (kuten, kuka koristelee kuusen ja miten tämä ruoka olisi pitänyt tehdä) siivittämänä. Huipentuen tietenkin niihin pakollisiin, tyhmiin ja useimmin turhiin lahjoihin. Joiden jakamisesta on myös ah niin usein riidelty.

Miksi? Koska selkärangaton ihminen haluaa miellyttää äitiään ja anoppiaan ja tämän kaiken hoitaminen pois alta jouluna on kuitenkin helpompaa kuin tehdä se viikkoa ennen joulua. Plus anoppi kyllä ostaa ihan hyviä lahjoja.

Ai mut tässä pitikin olla skeptikko, dämn. Käykö joku puolihullu skeptihko?

Anonymous said...

Meillä joulu perinteisesti menee perheen kanssa perheyrityksen tiloissa. Väännetään tuotteitamme aina 23. päivään saakka ja 24. huilitaan aamusta. Illasta mennään vanhemmille saunomaan ja saadaan palkkioksi hyvä jouluateria. Sen jälkeen tullaan kotio ja huokaistaan, että onneksi on vielä pari viikkoa ennen kuin korkeakoulut jatkavat opetusta.

Jälkikäteen myhäillään tyytyväisesti kun muut ihmiset kokevat joulun niin tärkeäksi että meille riittää töitä. :)
Ei muuten edes hajota kauheasti kun on niin tiukasti töissä, ettei ehdi marketeissa ravata kun sen verran että äkkiä kaapaisee mukaan jotain ruokaa. Usein vielä jonossa on mukavia ihmisiä, jotka päästävät yhtä tai kahta ostosta kantavan edelle. Meille joulu on semmosta hyvän mielen aikaa.

jalomieli said...

Joulua vietetään meillä kotona isän ja siskon (sekä koiraeläinten) kanssa pienessä maalaistalossa kuunnellen "pakanallisia" tonttu-joululauluja ja syöden hyvin. Jouluaattoon kuuluu se, että meille saa tulla stressistä räyhääviä ja aattoiltana juopuvia vanhempiaan pakenevat kaverini istumaan iltaa, pelaamaan lautapelejä tai katsomaan elokuvia. Yöksikin saa jäädä.
Ruokaa, ruokaa, ruokaa! Nyt sitä saa, kun on koko vuosi kitkuteltu opintotuella ja isä-raukkakin on köyhä mies. Koirat saavat possunkorvat ja ulkona leikitään hippaa ja painitaan molemman, vahdin ja jahdin kanssa. Talo on kerrankin tiptop-siisti ja kuusi loistaa nurkassa ilman tähteä ja kultanauhoja.
Joulupäivänä nukutaan pitkään ja myöhemmin mennään kävelylle. Hiljaista ja rauhallista, kynttilöitä ja lämmin mustan leivinuunin kylki. Torttuja, piparkakkuja, suklaata, puuroa, kinkkua, paistia, karkkia.
Joulu on minulle aikaa jolloin aika matelee ja koko edellisvuosi huipentuu pieneen iloiseen juhlaan, jolloin ei tarvitse murehtia mistään. Joulu on minulle kuin yltäkylläisyyden juhla. Näen kavereita ja sukulaisia. Aina toivon näkeväni tonttujakin, mutta eihän niitä koskaan näy.

rossi said...

Synkimpinä päivinä on ihan hyvä juhlia ja olla ystävien ja perheen kanssa. Pääsee yli tämän vuoden pippaloista ja jatkamaan arkeaan. Sääliksi vaan käy tähän aikaan niitä joilla ei ystäviä tai perhettä ole.