5.8.11

Vedenpaisumuksen viimeiset mohikaanit

Luulin, ettei Suomen nettimaailmasta tahdo löytyä tuotteliasta harrastelijakreationistia. TJT lopetti kotisivujensa evoluutiokritiikkiosion ja muilla sivuilla on hiljaista. Kreationismi.fi vastailee lukijoiden kysymyksiin todella hitaasti. Critica.fi jäi yhden ynähdyksen ihmeeksi, kun kreationistit eivät saaneetkaan kaipaamaansa julkista väittelyä. Tyydyn siis almujen keräämiseen. Yksi almu tuli vastaan Kotimaa24.fi:n lukijablogeissa:

RAAMATTU ON TOTTA kritisoi evoluutioteoriaa ja puolustaa vedenpaisumusgeologiaa. Tuoreimmassa tekstissään Reko Kauranen latoo pöytään pitkän listan vedenpaisumuksen todisteista. Siinä toistetaan kaikki klassiset vedenpaisumuksen puolestapuhumiset.

Jo se että kerrostumissa on runsaasti fossiileja viittaa yhtäkkiseen katastrofiin, sillä fossiloituminen ei olisi suuressa määrin mahdollista normaaleissa oloissa, sillä ruumiit normaalisti mädäntyisivät tai ne syötäisiin.


Jos voimme päätellä jotakin kerrostumien fossiileista, niin se on se, että niitä on muodostunut useampaan kertaan. Tämä oli yksi niistä syistä joiden takia kristityt geologit hylkäsivät tulvageologian 1700-luvulla. Fossiileja on päällekkäisissä kerrostumissa. Joissain kerrostumissa on esim. lintujen pesiä. Niiden päällä on puiden juuria. Niiden päällä eroosiorajoja. Niiden päällä hautautuneita liskoja. Ja niin edelleen. Tämän takia kreationistien selittelyt siitä miten kerrostumista löytyvät fossiilit sopivat mainiosti vedenpaisumusgeologiaan ei toimi millään ilveellä.

Eräs pelastuyritys on selittää, että kerrostumien sisältämät fossiilit ovat ekologisten lokeroiden asettamassa järjestyksessä. Vedessä elävät alimpana. Niiden päällä rannalla elävät. Sitten alamaiden lajit. Aina yhä korkeammalla elävien lajien mukaisessa järjestyksessä. Kreationistien selitys vaikuttaakin kevyellä katsauksella melkein johdonmukaiselta, mutta romahtaa kasaan. Jos tarina pitäisi paikkansa, niin rannalla on elänyt yhtäaikaisesti dinosauruksia, muinaisia nisäkkäitä ja matelijoita sekä nykyaikaisia nisäkkäitä. Näin ei kuitenkaan ole.

Geologinen aineisto tuottaa ongelmia kreationisteille. Kerrostumista voidaan nähdä ns. ekologista lokeroitumista, jossa tietyt eliöt ovat joskus eläneet tietyissä ympäristöissä. Maan sisällä on muinaista metsää, tai suota, tai rantaa, tai järven pohjaa tai meren pohjaa. Kerrostumien järjestystä on yritetty oikoa kreationistien parissa mm. hydrologisella järjestyksellä, eli tietyn kokoiset eliöt jäävät jumiin tiettyyn syvyyteen kun tulvaveden riehuivat. Mutta esim. dinosauruksia on pienestä kanankokoisesta aina kiertuebussin kokoiseen järkäleeseen. Kuitenkin dinot ovat jääneet vain tiettyihin kerrostumiin. Hydrodynaamista selitystä on yhdistelty ekologiseen järjestykseen, eli tulvavesien noustessa ensin hautautuivat kalat, sitten rannalla ja rämeiköissä elävät olennot, sitten tasangot ja viimeisinä vuorilla asuvat ja sinne paenneet eliöt. Mutta tässäkin luonnon monimutkaisuus potkaiseet faktapohjaisesti kreationistia herkkään kohtaan. Pelkästään dinosaurukset ovat monimuotoisuudeltaan ristiriidassa tämän selityksen kanssa. Niissä oli ruumiinrakenteeltaan samanlaisia olioita kuin vuorilla asuvissa nisäkkäissä, mutta kuitenkin ne ovat jääneet tiettyihin kerrostumiin. Ekologiset vyöhykkeet ovat lisäksi päällekkäin. Tämä tarkoittaisi että lajit ovat vaeltaneet ristiin rastiin kesken vedenpaisumuksen.

Grand Canyonista yritetään tehdä vedenpaisumuksen tuotosta.

Viimeisin Luominen-lehti kertoo kanjonista, joka syntyi kolmessa päivässä. Kyseessä on Canyon Lake Corgesta Texasista. Tulva uursi 2,4 km pitkän ja enimmillään 24 metriä syvän kanjonin kolmessa päivässä. Siispä Coloradon Grand Canyon on voinut syntyä samalla lailla vielä suuremmassa tulvassa.


Paitsi tietenkin ne epämiellyttävät faktat, että Grand Canyonin vierellä ei ole muita vastaavia eroosion jälkiä. Satojen kilometrien päähän on pelkkää tasankoa. Kanjoni on joen kaivertama, eikä se ole tapahtunut hetkessä. Coloradojoki on mutkitellut ja kuljettanut kaivertamaansa materiaalia tavalla, joka ei sovi kertarysäyksen jälkiin. Kaivertamisen aiheuttanut vesimassa olisi määrältään tehnyt jälkiä myös Grand Canyonin lähettyville.




Reko Kauranen yrittää pelastaa sen mitä on pelastettavissa.

Fossiileja löytyy usein röykkiöittäin samasta esiintymästä, saalistajat päällekkäin saalistettaviensa kanssa (70). Miksi petoeläimet eivät päässeet raatoihin käsiksi? (71, 72)?Eikö itse kasaantumisenkin selitä luonnollisimmin juuri vesimassojen aikaansaama lajittelu?

Joukkokuolema suuren tulvan takia on ihan hyvä selitys. Sellaisia suurtuhoja tapahtuu sadan vuoden välein ympäri maailmaa (ja suurempia vielä harvemmin), joten on aivan loogista ajatella, että sadan miljoonan vuoden aikana on tulvinut useamman kerran. Ja kaikesta huolimatta näissä röykkiöissä ei ole vierekkäin pupua ja Velociraptoria. Hämmästyttävä sattuma.

Havaittu eroosion eli kulumisen vaikutus on niin nopeaa, että jos maapallo olisi miljardien vuosien ikäinen, eroosio olisi poistanut vuoret kokonaan. Kun todettu eroosionopeus on esim. Himalajan alueella 1 metri 1000 vuodessa, niin Himalajaa ei voisi enää olla olemassa (www.luominen.fi/sivut/eroosio-ja-aika). Tämäkin sotii vastaan vanhan maapallon teoriaa vastaan.
Geologiset prosessit muokkaavat maan kuorta. Vuoristoja on tullut ja mennyt. Eroosionopeudet vaihtelevat olosuhteiden mukaan (vuoren korkeus, rinteillä oleva kasvillisuus, jne määräävät nopeuden), joten yhden tietyn nopeuden varassa ei kannata laskea koko planeetan ikää. Tarkkaa lähdettä tuolle mainitulle metrille 1000 vuodessa ei löydy Luominen.fi:stä.

Toisaalla mannerlaattojen liike nostattaa vuoripoimuja eroosion vastaisena voimana, joten vuoret pysyvät korkeina. Nämä pysyvät tasapainossa, hieman vuorotellen tilanteiden puhaan. Jos mannerlaatat eivät liiku sopivasti kohottavana tekijänä, niin eroosion vastapainona toimii kelluminen. Laatat ja vuoripoimut nääs kelluvat vaipan päällä. Kun vuoristo laihtuu eroosion takia, niin keventynyt kallio kohoaa vaipan päällä. Tietenkin joissain paikoissa on hioutunut pois kokonaisia kallioita. Eikä pohjalla ole ollut tarpeeksi korvaavaa massaa.




Vedenpaisumustodistelun seasta löytyy myös mahdottoman hauska helmi. Kauranen kirjoitti Himalajan mahdottomuudesta vuosimiljoonilla ladattujen silmälasien läpi katsottuna. Taltioin sen jälkipolville.


Kuinka korkea Himalaja siis olisi nyt jos se on ollut miljardeja vuosia. Miljoonassa vuodessa sen olisi tuolla vauhdilla pitänyt kohota 25000-50000 metrin korkeuteen.
Kuka siis todella tietää Himalajan oikean iän? Himalaja syntyi luultavasti sellaisena kuin se nyt on vasta vedenpaisumuksen yhteydessä. On varmasti yhtä hyvä arvio kuin muutkin.


Himpura sentään. Himalajan huiput eivät ole 50 kilometrin korkuiset, joten ne eivät olekaan miljoonia vuosia vanhat.

Kaiken kaikkiaan on kiva nähdä, etteivät Suomen kreationistit ole kokonaan kadonneet. Tulevn varmasti poimimaan parhaimpia ja pahimpia paloja Kaurasen kirjoituksista.

1 comment:

Anonymous said...

Suomessa vaikuttaa yksi lahko, joka selkeästi ja kiertelemättä kertoo Maapallon iäksi 6000 vuotta ja asiasta ei keskustella tämän enempää. Lahko on seitsemännen päivän adventistit, joilla on Suomessa n.5000 kastettua jäsentä oman ilmoituksensa mukaan ja n. 3500 jäsentä valtion virallisten tilastojen mukaan.

http://www.adventtikirkko.fi/opetus/luominen.htm

Pari kohtaa:

"1. Kristus ja hänen luova sanansa. Neljä vuosituhatta luomisen jälkeen sadanpäällikkö sanoi Jeesukselle: "Sano vain sana, ja palvelijani paranee" (Matt. 8:8)."

...

"Tähän kaikkeen on kulunut pitkä aika - Raamatun kronologian mukaan jo noin 6000 vuotta luomisesta - ja vieläkään ihminen ei ole palannut takaisin Eedenin puutarhaan. "

Lahkolla on Suomessa muutamia kouluja, joissa opettavat lapsiaan, mutta koulut joutuvat tietenkin virallisina oppilaitoksina pitäytymään opetussuunnitelmassa, periaatteessa.

Evoluutio on saatanan väline ja kirjaimellinen tulkinta ainoa oikea. Joten ainakin nämä n. 3500-5000 adventistia ovat tiukkoja nuoren maan kreationisteja ja lahkolla on n. 16 miljoonaa jäsentä ympäri maailma ja se leviää etenkin kehitysmaissa suunnatonta vauhtia.