EM-mikrobit to the rescue!

Aamulehti kirjoittaa jälleen huuhaa-asioista kiinnostuneita tyydyttävällä tavalla. Haastattelijana toimi Riikka Lehtovaara. Tällä kertaa esittelyssä on Heikki Tammisalo, joka väittää puhdistaneensa Kangasalan Kirkkojärveä omatekoisella valolaitteella. Lisäksi Tammisalo on esitellyt EM-mikrobit, joita hänen serkkunsa kaatoi luvatta tuhat litraa Kirkkojärveen. Tammisalon radikaalimmat ajatukset sisältävät huuhaa-maailmasta tutut asiat: vesi pystyy ottamaan vastaan tietoa ja lähes ajattelemaan, kaikki fysiikan lait eivät pidä paikkaansa, hänellä on yksi lääke joka ratkaisee vaikeat ja monitahoiset ongelmat kerralla, ja paljon muutakin.

Kirkkojärvi kirkastui kolme vuotta mikrobien lisäämisen jälkeen. Tammisalo on käynyt jatkuvasti tarkastamassa ja jatkamassa käsittelyä.

Tuo ihmelääke on EM-mikrobit (kehittäjä Taruo Higa), joista Tammisalo kuuli japanilaisilta. Hän toi sitä Suomeen ja testasi ainetta omalla uimaltaallaan. Kas kummaa, aine toimi, eikä hänen enää tarvinnut pestä allasta kloorilla. Tuttuun tapaan EM-mikrobien koostumusta ei voi paljastaa tutkijoille, jotka testaisivat toimiiko se vai ei. Teknillinen korkeakoulu tutki EM-mikrobeja vuosi sitten Espoon Otaniemessä, mutta homma tyssäsi rahoituspulaan. Laboratorioinsinööri Antti Hepo-oja valitteli, että tutkimus veisi vähintään kaksi vuotta ja maksaisi miljoonan. Ja valmistajien pitäisi paljastaa EM:n tarkka koostumus (enimmäkseen maitohappobakteereita ja hiivoja). Alustavissa kokeissa, jotka kestivät kuusi viikkoa, EM-mikrobeilla ei saatu aikaan merkittäviä muutoksia koeastioissa. Vesi ei puhdistunut.
Muut tutkijat ovat näreissään Tammisalon julkisuustempusta. EM luo katteetonta toivoa, sanoo tutkija Ilkka Sammalkorpi. Jos ihmiset hurahtavat ihmelääkkeisiin, niin toimivat vedensuojelukeinot voivat unohtua.

Tammisalo siis jatkaa Kirkkojärven parantamista, mutta omatekoisella laitteella. Hän kuuli venäläisiltä tutkijoilta maailmankaikkeuden koostumuksesta. Ja siksi hän kertoo hienoista asioista Aamulehden toimittajalle:

"Todellisuus ei ole vain kolmiulotteinen, vaan kenties sata- tai tuhatulotteinen. Me emme vielä tiedä. Luontoa ohjaa moniulotteinen hiukkasjärjestelmä, jossa kulkee hirveästi tietoa, esimerkiksi valoa, joka on moninkertaisesti Einsteinin valoa nopeampaa."

Ja tuo erikoinen valo on se tapa, jolla hän parantaa ja puhdistaa järviä: Kozyrevin valo. Tammisalo on rakentanut pienen kädessäpidettävän aparaatin, josta lähtee näkymätöntä Kozyrevin valoa. Hän antaa lampullaan aina minuutin verran valohoitoa järvelle, parin kuukauden välein. Se kuulemma riittää. Tammisalo kertoo myös, että veden rakenne on oikeasti kuuden molekyylin dynaaminen ketju, joka voi varastoida ja välittää informaatiota. Kozyrevin valo tietenkin korjaa vesimolekyylien ketjuja.

Faktat:

Kirkkojärvi on yksi maan saastuneimmista järvistä. Sen pohjamudista vapautuu veteen jatkuvasti fosforia.

Vuonna 2003 järvi jäätyi varhain ja suli myöhään, minkä vuoksi happikato vähensi rajusti särkiä. Se oli järven kannalta hyvä, sillä särki tonkii pohjaa.

Syksyllä 2004 Kirkkojärven Kuohunlahteen kaadettiin luvatta tuhat litraa Japanissa kehitettyä EM-mikrobiliuosta.

Kesällä 2006 järven veden havaittiin kirkastuneen ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, mutta rehevyyttä kuvavaat fosfori- ja typpiarvot olivat yhä korkeat.

Nyt loppu kesästä vesi on silmämääräisesti sameampaa kuin alkukesästä ja järvi luokitellaan kunnoltaan yhä huonoksi. Sinilevää ei ole havaittu ainakaan samaan malliin kuin aiempina vuosina. Ahvenesta on tullut valtakala.

Tuo veden kirkastuminen on Tammisalon mukaan seurausta EM-mikrobeista. Yli-insinööri Hannu Wirola ihmettelee EM:n synnyttämän keskustelun tasoa.
"Ollaanko vesiensuojelussakin siirtymässä virtuaalimaailmaan, jossa pilaantunut ympäristö korjataan poppakonsteilla, saastunut järvi puhdistetaan hapankaalin tekoaineilla tai ihmeparannuksella?"
Wirola toimii Pirkanmaan ympäristökeskuksen osastopäällikkönä, ja on huolissaan vesitutkimuksen tasosta, jos hylätään tasokkaat, matemaattiseen laskentaan perustuvat tutkimusmetodit ja ryhdytään arvailemaan ties mitä ilman minkäänlaista näyttöä syy-seuraussuhteista.
Hän myös huomauttaa yksinkertaisesta faktasta: "Jos EM-mikrobien oletetaan pärjäävän mikrobien ankarassa kilpailussa, missä ovat niiden aineenvaihduntatuotteet? Niiden pärjääminen merkitsisi mirkobimassan kasvua. Löytyykö tätä massaa nyt järvestä ja kuinka paljon?"

Lopuksi Wirola kertoo mistä Kirkkojärven kirkastuminen johtuu. Luonto, luonnollinen sääolojen vaihtelu, happikadon aiheuttama särkien joukkokuolema sekä fosforin kulkeutuminen 27 vuoden aikana alapuolisiin vesiin Säkkölään ja Roineeseen. Siinä selityksiä, jotka sopivat yhteen Kirkkojärven nykyisen kunnon kanssa. Rannat ovat vieläkin reheviä ja pohjan laatu on huono.