Kreationismi kansanmurhan puolesta

Kreationismi Kansanmurhan puolesta

Tässä poimintoja Hector Avaloksen tekstistä.

Hector Avalos ei kiellä evoluutioteorian olleen eräs tekijä natsien ideologiassa, mutta huomauttaa olevan virhe ajatella, että se oli pää- tai ainoa syy, kun ottaa huomioon Kristinuskon pitkät anti-juutalaiset perinteet. Holokausti oli tuorein ja väkivaltaisin kristillisen anti-juutalaisuuden purkaus.

Avalos muistuttaa meitä Martti Lutherin seitsemän kohtaisesta suunnitelmasta, jota Richard Weinkart ei mainitse From Darwin to Hitler-kirjassaan. Martin suunnitelmassa suositellaan mm. seuraavaa:

1) Juutalaisten synagogat ja koulut pitää polttaa maantasalle, mutta vain *meidän Herramme kunniaksi*.

2) Juutalaisten talot pitää sytyttää tuleen.

3) Kaikki rukouskirjat ja Talmud-tekstit pitää takavarikoida juutalaisilta, jotta he eivät voi levittää valheitaan.

4) Rabbeja täytyy kieltää opettamasta uskontoaan, kuoleman tai raajan menetyksen uhalla.

5) Juutalaiset eivät saa käyttää valtateitä.

6) Kaikki hopea ja kulta täytyy takavarikoida juutalaisilta.

7) Nuoret ja vahvat juutalaiset täytyy laittaa pakkotöihin.

Jokaista kohtaa sovellettiin myöhemmin natsien ohjelmassa. Ei ole ihme, että Hitler nimesi Martti Lutherin sankarikseen, Richard Wagnerin ja Frederik Suuren rinnalle. Lutherin esittämät asiat ovat kiusallisen tuttuja II-maailmansodan jälkeisessä maailmassa, ja siksipä niitä täytyy selittää.

Areenalle saapuu Jonathan Sarfati, Australialainen kreationisti, joka on valmis vakuuttamaan meidät siitä, ettei Lutherin suunnitelma ollut niin paha kuin Hitlerin.

"Yes, we all know about Luther's disgraceful attacks on Jews late in his life. They should not be condoned, but Luther's antisemitism was totally different to Hitler's. Luther trashed anyone he saw as an opponent of the Gospel, and his choicest barbs were for the papacy. Hitler cared nothing for the Gospel, and killed Jews just because they were Jews, including a quarter of a million Jewish Christians. He also intented to wipe out Christianity, as Nuremberg prosecutor William Donovan thoroughly documented."

Sarfati sanoo, ettei Lutherin hyökkäyksiä pitäisi hyväksyä, mutta heti perään hän alkaa vakuuttelemaan Hitlerin ja Lutherin olleen aivan erilaisia. Käytännössä Sarfati juuri esitti omin sanoin, että tietynlainen juutalaisvaino on hyväksytympää kuin toinen. Pelkästään juutalaisiin keskittyvä vaino (Hitler) on pahempaa kuin yleisempi vaino (Luther)? Kai tässä on joku kreationismilogiikka taustalla.

Eikä Hitler ajanut Kristinuskon tuhoa, vaan Aidon Kristinuskon säilyttämistä. Ja tietenkin natsit itse määrittelivät mitä tuo Aito Kristinusko oli. Alfred Rosenberg, johtava natsi-ideologi, kehitti raamatullista tukea omille uskonnollisille ideoilleen. Rosenberg ajoi "positiivista Kristinuskoa."

Sarfati ei myöskään onnistunut mainitsemaan sitä faktaa, että Hitlerin ei-natsimielisiin kirkkoihin kohdistuva viha olisi samalla linjalla protestanttien ei-protestanttisiin kirkkoihin kohdistuvan vihan kanssa. Protestantit eivät hyökänneet Kristinuskoa vastaan hyökätessään Katolista kirkkoa vastaan. Kun katolilaiset tappoivat tuhansittain protestantteja, eivät he nähneet itseään hyökkäämässä Kristinuskoa vastaan, vaan Kristuksen vihollisia.

Sarfati, kuten moni muukin, haluaisi meidän unohtaa Lutherin suunnitelman sillä varjolla, että se oli laadittu niin myöhään hänen elämässään. Jos mies on ollut hyvä 59 vuotta, mutta viimeisenä vuonna hautoo kokonaisen kansan vainoamista ja massamurhia, onko hän Paha?

Yhteenvetona; Jonathan Sarfatin proto-Natsi politiikan hyväksyminen perustuu uhrien ja tekijän identiteettiin. Kansanmurha ei ole aina väärin. Se riippuu siitä kuka murhaa ketä. Tämä armoton logiikka toistuu toisissa puolustuspuheissa.

-Veren puhtaus-

Weinkart mainitsee epäsuorasti, että saksalaiset darwinistigeneetikkot suosittelivat Nuremberglakeja, jotka kielsivät saksalaisten ja juutalaisten väliset avioliitot. Saksalaisten veren täytyi pysyä puhtaana. John P. Koster, kristitty apologi, on suorempi puheissaa:

"Two aspects of Hitler's life really have to be considered at this point. The first aspect is the way in which something resembling the atheist syndrome shaped Hitler's own savagely distorted personality. The second is the way in which Darwin and Huxley's picture of man's place in the universe prepared the way for the Holocaust."

Koster kertaa ajatusten käytännölliset seuraamukset: Nurenberglait, sekä Wannsee konferenssi (1942), jossa päätettiin juutalaisten siirrosta työleireihin, joissa vain sitkeimmät selviytyisivät. Työleirien piti olla Darwinin koelaboratorioita.

Mutta ajatus veren puhtaudesta ei alkanut Darwinista. Sellainen idea oli jo olemassa kristittyjen mielissä. Kristittyjen ja juutalaisten avioliitot oli kielletty Elviiran konsiilissa, neljännellä vuosisadalla. Juan Martinez Siliceo, Toledon arkkipiispa, ehdotti vuonna 1547 lainsäädäntöä, joka perustui veren puhtauteen ("limpieza de sangre"). Vuonna 1449 Toledossa oli säädöksiä, jotka keskittyivät veren puhtauteen, kun Kristinuskoon kääntyneitä juutalaisia syrjittiin "ei-espanjalaisina".
Islaminuskosta löytyy vastaava ajatus verestä perinnön keskipisteenä. Hitlerin puheet veren puhtaudesta heijastavat uskonnollisia perusteita. Tietääksemme Darwin ei puhunut "veren puhtaudesta."

Vanhasta Testamentista löytyy lisää perusteita veren puhtaudelle. Esran kirja sisältää kohdan (Esra 9), jossa voivotellaan seka-avioliitoista. Esra repii pelihousunsa (kirjaimellisesti), kun hän näkee miten Israelin kansa on mennyt ottamaan vaimoja ympäröivistä heimosta. Hän suositteli tällaisen kammottavan tavan unohtamista, jotta israelilaiset pysyisivät vahvoina. Luvatun kansan veri oli tahrittu, joten alempiarvoisemmista heimoista vaimoja ottaneet häädettiin.

Ajatus veren sekoittumisesta syntinä ei siis ollut mikään uusi idea Hitlerin noustessa valtaan. Itseasiassa Hitler totesikin juutalaisten sekoittumisen arjalaisuuteen olevan synti ikuisen luojan tahtoa vastaan. Weinkart toteaakin näin:

"One fundamental component of this Nazi worldiew was human inequality, the notion that human beings have different values depending on their biological characteristics."

Myös Koster lainailee natsien suunnitelmia sijoittaa juutalaiset työleireihin, mutta unohtaa samanlaisen toiminnan kuuluneen Lutherin seitsemänkohtaiseen suunnitelmaan.

Raamatullisen kansanmurhan etiikka

Jos kaikki kreationistit eivät suostu puolustamaan Lutheria, niin ääni muuttuu kun puheeksi otetaan Raamatussa mainitut kansanmurhat. Ja niinhän se on, kaikki kreationistit puolustavat näitä kansanmurhia.

Weinkart kertoo kirjassaan, että Kristinusko opettaa universaalia rakkautta ihmiskuntaa kohtaan. Mutta "rakkaus" itsessään voidaan määritellä sisältämään kansanmurhan rakastavaksi teoksi. R. A. Torrey, anti-evoluutiokirjallisuuteen panostanut fundamentalisti, kirjoitti näin:

"The extermination of the Canaanite children was not only an act of mercy and love to the world at large; it was an act of love and mercy to the children themselves."

Kristillisellä "rakkaudella" on puolustettu tiettyjä väkivaltaisia tekoja Kristinuskon historian ajan.

Jotkut kreationistit käyttävät lääketieteellisempää kieltä, muistuttaen natsien ideologiaa, kuten Gleason Archer, evankelinen kreationisti:

"Just as the wise surgeon removes dangerous cancer from his patient's body by the use of the scalpel, so God employed the Israelites to remove such dangerous malignancies from human society."

Archerilla ei ollut ongelmia verrata kanaanilaisia lapsia syöpään, joka täytyi poistaa.

Toinen näkökulma raamatullisen kansanmurhan puolustamisessa on syyttää uhreja syntisiksi. Kanaalilaiset ansaitsivat tulla murhatuiksi, sillä he tekivät karmeita asioita:

- lasten uhraamista
- homoseksuaalisia tekoja
- insestiä

Lapset täytyi siis pelastaa uhraamiselta tappamalla lapset. Tehokas tapa ratkaista ongelma.

Hitlerkin halusi pyyhkäistä homot pois, joten sieltä löytyy tiettyjä yhteneväisyyksiä raamatullisiin teksteihin, eikä Darwinin kirjoihin. Mutta jotkut menevät väittämään, että Jumala rankaisee kaikkia tasapuolisesti. Glenn Miller vakuuttaa meille näin:

"And God allowed no double-standards. When Israel began to look like 'Canaanites', God judged them IN THE SAME WAY... and 'vomited' them from the Land as well. This expulsion was also accompanied by the harshest measures of warfare faced by the Canaanites."

Mutta israelilaisia kohdeltiin eri tavalla kuin kanaanilaisia. Kanaanilaiset täytyi tappaa kokonaan pois kansana, eikä vain ajaa pois mailtaan. Ei ole vastaavaa rangaistusta joka vaatii, että kun heprealainen tekee syntistä seksiä, kaikkien heprealaisten naisten ja lasten täytyy kuolla.

Jos insesti on syy kansanmurhaan, niin se ei näyttänyt pätevän Aabrahamin kohdalla, jota kuvaillaan siunatuimmaksi mieheksi, vaikka hän meni naimisiin sisarpuolensa kanssa, ja sekstaili useiden partnereiden kanssa [1 Moos. 16].

Lisäksi, insesti siskon tai sisarpuolen kanssa oli rangaistavissa kuolemalla Mooseksen lain mukaan. Aabraham meni naimisiin isänsä tyttären, mutta ei äitinsä tyttären kanssa.

Joten kreationistit päätyvät vakuuttamaan, että kokonainen kaupunki lapsineen päivineen, pitäisi polttaa Sodomassa, sillä Jumala ei tykännyt tietyistä seksuaalisista teoista. Kuitenkin Jumala siunaa miestä, joka tekee Mooseksen laissa kiellettyjä asioita. Jos puolustuksena on se, että Mooseksen laki ei ollut vielä voimassa Aabrahamin aikaan, niin pitää muista että se ei ollut voimassa vielä Sodomin tuhon aikana. Hector Avalos kommentoi vakuuttavasti: Jumala on raamatullisen kirjallisuuden suurin moraalinen relativisti.