7.9.09

Elämällä on tarkoitus, kun odottelee Tempausta

Erehdyin lukaisemaan Rapture Readyn foorumia. RR on netin tunnetuin taivaaseen tempaamista odottavien fundamentalistikristittyjen kokoontumispaikka. Ketjua lukiessa voi pohtia kumpi saa enemmän irti elämästään. Ne jotka ajattelevat näin jokaisena vuoden päivänä:


Oh, like today, I am doing my usual house chores, getting ready also to do my cardio workout and all of the sudden I get this chest tightness, and feeling and yearning for the Rapture, and I almost burst into tears!!!


Käytännössä odotellaan maailmanloppua. Sen saapumista rukoillaan.

I have been praying for it nonstop for the past few days. I want to go home...NOW.


Itse koetan keskittyä elämään tässä ja nyt. Minä ja minun tarkoitukseton elämäni ovat ihan tyydyttäviä ylläpitämään elämänhalua vuodesta toiseen. Toisaalta kyllähän nuo Rapture Readyn tyypit jaksavat odottaa tempausta vuodesta toiseen. Onhan sitä odoteltu vuosikymmenien ajan.

2 comments:

Mette said...

Jaa'a. Jos meidän perheessä alkaa tuntua rinnasta tiukkaa - siis miehellä - minä kyselen, täytyykö soittaa. Siis ambulanssi. Hän kun on sydänvikainen. Seuraava kysymys onkin, puutuuko käsivarsi, ja se ei taida olla tempauksen merkki.

Sanoisin, että sillä kirjoittajalla voi olla edessä äkilinen lähtö taivaaseen, jos hän ei kiinnitä huomiota kroppansa varoituksiin.

Sähis said...

"Oh, like today, I am doing my usual house chores, getting ready also to do my cardio workout and all of the sudden I get this chest tightness, and feeling and yearning for the Rapture, and I almost burst into tears!!!"

Olenko ainoa, jonka mielestä päivittäisten askareiden, kuten esimerkiksi siivoaminen on turhaa, jos olet lähdössä johonkin pysyvästi.

Esimerkiksi parempi puoliskoni vaatii/suorittaa joulusiivouksen siinäkin tapauksessa, että olisimme sukuloimassa viikon.

Eikö parempi olisi vaan "sit back and relax" -asenne varsinkin kun noin varma lähdöstään?