Paha lääketeollisuus, osa 6

Kuten edellisistä osista on selvinnyt, osaavat lääkefirmat käytännössä ostaa itselleen suotuisia tutkimuksia. Mitä läheisemmät suhteet firmalla on tutkijoihin, sitä todennäköisemmin tutkimuksen tulos on firman kannalta positiivinen. Kullan ihana kiilto on tuottanut mm. sellaisia tutkimuksia kipulääkkeiden tehosta, joiden perusteella jokainen kipulääke on kilpailijoitaan tehokkaampi. Aivan kuten autotesteissä selviäisi, että jokainen auto on toista autoa nopeampi.

Tämä ei sinällään olisi niin suuri ongelma, jos tutkimuspapereihin merkittäisiin suoraan mistä paikoista tutkijat ovat saaneet rahoituksensa. Tuloksiin osattaisiin suhtautua oikealla vakavuudella. Arvostetuissa julkaisuissa tuollainen avoimuus on nykyään must have. Vaikka rahoituksissa ei olisi epäselvyyksiä, niin julkaisut suosivat positiivisia tuloksia tuottaneita tutkimuksia. Psykologiset syyt laittavat jostain syystä kokeiden positiiviset tulokset merkittävämmiksi, vaikka negatiivisillakin on onnistuttu rajaamaan jokin huono selitys pois. Molemmissa tapauksissa tieto lisääntyy. Eräässä kokeessa julkaisuihin lähetetyt paperit olivat muuten identtisiä, mutta tulos oli vaihdettu positiiviseksi ja toisessa paperissa negatiiviseksi. Vain positiivinen paperi julkaistiin.

Vertaisarvion ongelmat ovat monimutkaisia. Onneksi yksittäisten tutkimusten tuloksista voidaan laskea keskimääräinen tulos, joka kertoo luotettavammin jotakin testatuista aiheista. Tutkijat keräävät kasaan monia relevantteja papereita, joista lasketaan yhteenveto. Tämän perusteella on löydetty sellaisia haittavaikutuksia tai hyötyjä lääkkeille, joita ei olisi muuten havaittu. Meta-analyysit ovat pelastaneet ihmishenkiä.

Tässä kohtaa kuvoihin astuu JAMA:n uusi paperi Reporting of Conflicts of Interest in Meta-analyses of Trials of Pharmacological Treatments, jossa tongittiin vaikutusvaltaisissa lääketieteellisissä julkaisuissa läpi menneiden meta-analyysien tietoja rahoituksista. He kävivät läpi reseptilääkemyynnin kannalta viiden suurimman tutkimusalan (vatsaelinsairaudet, endokrinologia, kardiologia, syöpä- ja hengityselinsairaudet) meta-analyysejä. Niissä olleiden artikkeleiden kirjoittajien työpaikat ja yhteydet alan teollisuuteen selvitettiin jälkikäteen. Samoin selvitettiin oliko meta-analyyseissä käytetyissä papereissa mainittu mahdolliset rahoitukseen liittyvät eturistiriidat.

Tulos oli erittäin masentava.

Havainnot olivat hämmästyttäviä, sillä tutkijoiden kytköksiä ja rahoittajia ei kerrottu yhdessäkään meta-analyysissa, ja ainoastaan kahdessa mainittiin olivatko tutkimukset lääketeollisuuden rahoittamia. Niissäkin tiedot sai etsiä epätavallisista paikoista.

Tutkijat löysivät lisäksi seitsemän meta-analyysia, joiden jokainen tutkimus oli kokonaan tai osin lääkefirman rahoittama, tai sen tehneet tutkijat olivat taloudellisesti kytköksissä lääkkeen valmistaneeseen lääketehtaaseen. Näistä seitsemästä meta-analyysista kuitenkin vain yksi mainitsi tutkimusten sidonnaisuudet.

Eli vaikka yksittäisissä papereissa mainittaisiin eturistiriidat, niin ne eivät välity meta-analyyseihin asti.

Kiitos vinkistä Sukalle.