IDeismia tois pual jokkee

Turun Sanomien mielipidepalstalla on riehunut pieni Evo vs ID kinastelu. Useampi mielipideteksti on voivotellut evoluutioteorian ylivaltaa. Vastapainoksi pitäisi hyväksyä älykäs suunnittelu. Mielipideteksteille tyypilliseen tapaan argumentit on esitetty yksinkertaisessa muodossa. Selkeä sanoma valmistetaan kuitenkin yksityiskohtien hinnalla. IDeistit ovat kertoneet evoluution olevan ristiriidassa mm. lämpöopin toisen pääsäännön kanssa. Samoin geneettinen informaatio vain rappeutuu. Luonnnonvalinta ei luo mitään uutta informaatiota DNA:han. Ja niin edelleen.

18.7.2010 Antti Roine paljastaa evoluutioteorian löyhkäävän tilan. Minulle tuotti suuria vaikeuksia lukea tätä kohtaa pidemmälle.

Fossiileihin tallennetun maapallomme historiankirjan mukaan lajit kuitenkin syntyvät yhtäkkisesti satunnaisten mutaatioiden seurauksena, koska eri lajien väliset rakenteelliset erot ovat itse asiassa varsin suuria. Niin kutsuttuja ”puuttuvia renkaita” ei löydy, koska niitä ei ole koskaan ollutkaan.

Jälleen kerran Stephen Jay Gouldin ja Niles Eldredgen kehittämä idea pistetasapainosta/punktualismista saa pervessin tulkinnan antievon pääkopassa. He kuitenkin esittelevät välimuotofossiileja punktualismin tueksi, joten jopa punktualistit tiesivät "puuttuvien renkaiden" olevan siellä, toki erittäin harvinaisina löytyinä fossiilistossa. Roine on väärässä tai lainailee jotain äärilaiden radikaalia evolutionistia, joka ei ole saanut kannatusta. Evoluutiobiologiassa Roineen esittämä tulkinta lajien supernopeasta ilmestymisestä kertaheitolla menee lähimmäksi Goldschmidtin "Hopeful Monster" ideaa.

Myös naturalismin peikkoa heilutellaan yleisön edessä.

Naturalismi on nykyisen nykytieteemme perusta. Sen mukaan sokea sattuma ohjaa evoluutiota, koska luonnon prosesseista ei saa löytyä älykkyyttä. Naturalismi olettaa, että fyysinen luonto on kaikenkattava ja sen ulkopuolella ei ole mitään. Tämä on kuitenkin rohkea oletus, koska se ei täsmää havaintojen kanssa.

Roineella menee puurot ja appelsiinit sekaisin. Puhuessaan naturalismin olettamuksista hän ei ymmärrä filosofisen naturalismin ja metodologisen naturalismin eroa. Uskovaiset tiedemiehet tekevät tekevät tiedettä metodologisella naturalismilla. Kyllä jopa ateistinen naturalisti tietää, että älyä on olemassa. Itse kelloseppänä olen melko vankasti sitä mieltä, että taskukello on älyn tuotosta. Mutta tieteen tekemisessä älyn etsintä tuottaa omat ongelmansa. IDeistit eivät määrittele sen etsimänsä älyn kykyjä. Tämä tarkoittaa sitä, että ID tutkii arvaamattoman, tuntemattoman, oikukkaan tahon jälkiä luonnosta, joten sieltä voi löytyä mitä tahansa. ID ei rajaa pois yliluonnollisuutta. Tee siinä sitten tutkimusta.

Roine kannattaa älykästä suunnittelua, ja ehdottaakin sen olevan ainoa vaihtoehto evoluutiolle.

Todellinen tiede ei kunnioita tabuja tai dogmeja, vaan se tutkii kaikki mahdollisuudet. Evoluutiossa vaihtoehtoja on vain kaksi: sattuma tai älykäs suunnittelu. Miksi toinen, jopa todennäköisempi oletus on biologiassa ja lastemme kouluopetuksessa tabu?

Koska se toinen ei ole toimivaa tiedettä. Koska sillä toisella ei ole tieteellistä teoriaa. Kun tutkimus on ristiriidassa IDeistin ideoiden kanssa, niin alkaa maalitolppien siirtely.

Lopussa Roine on unohtanut sen mitä kirjoitti mielipidetekstin alussa. Hän kuvaili evoluutiota prosessiksi, jolla ei ole tiettyä päämäärää. Mutta yllättäen evoluutiota kritisoidessa hän käyttää todennäköisyystemppua, joka perustuu päämäärän löytämiseen.

Sattuman avulla on vaikea rakentaa mitään järkevää, jokainen voi todeta sen omassa elämässään. Esimerkiksi heittämällä kruunaa ja klaavaa joka risteyksessä on vaikea löytää Helsingistä Kuusamoon. Luonnossa epäjärjestyksen lisääntyminen on prosessien tavallinen perussuunta, jota voidaan muuttaa vain energian ja älyn avulla. Tästä huolimatta puhdas sattuma on yksi tieteellisen evoluutioteorian kulmakivi, vaikka todellisuudessa se on pelkkä hatara oletus vailla mitään kokeellista näyttöä!

Luonnonvalinta ja sukupolvien aikana tapahtuvat muutokset on onnellisesti unohdettu Roineen esimerkistä.

Hauskin töräytys on aivan lopussa.

Tiede tulee vihdoin vapauttaa naturalismin kahleesta ja ottaa mukaan myös älykkään suunnittelun näkökulma, koska sen avulla tieteellisten mallien logiikkaa voidaan parantaa ja kansoista voidaan tehdä veljiä keskenään.

Oi naturalismin kahleet! Miksi kiellätte meitä ottamasta hammaskeijuja ja jumalia vakavasti tieteessä?

Roine sai kritiikkiä seuraavina päivinä. 25.7.2010 Emil Anton, TM, HuK, Turku ilmestyi puolustamaan älykästä suunnittelua.

1.8.2010 joukkoon liittyi Jorma Heinonen. Hän haluaa matematiikkaa biologian tunneille. Ihmisten pitää saada tietää kuinka epätodennäköistä evoluutio on. Heinonen rinnastaa biologisen informaation synnyn kirjainten satunnaiseen poimimiseen pussista. Kokonainen sana pitää saada tietenkin kerralla, eikä asteittaisella kehityksellä.

Jos kirjaimia arpomalla yritetään synnyttää sana ”kehitysoppi”, tarvitaan 11-kirjaimisia sanavariaatioita 29 potenssiin 11 kappaletta; tällöin olisimme todennäköisesti saaneet yhden kerran syntymään sanan ”kehitysoppi”. Variaatioiden lukumäärässä on edessä 12 ja perässä 15 nollaa.

Eikä siinäkään vielä kaikki. DNA:n monimutkaisuuden takia meidän pitäisi pystyä arpomaan sokkona kertaheitolla kokonainen lause.

Oletetaan edelleen, että ”keksittävänä” olisi lyhyt lause, kuten vaikkapa ”kehitysoppi on maailman valtauskonto”. Arvauksia pitäisi tässä tapauksessa suorittaa 29 potenssiin 33, jotta lause saataisiin aikaiseksi yhden kerran. Tämä on luku, jossa on alussa 18 ja sen perässä 47 nollaa.

Huhhuh! Se on vaikuttava arvonta. Eikä siinäkään vielä kaikki!

Koska ihmiskunta ei kykene tällaista arvontaa suorittamaan, kuvitellaan, että jokaiselle maapallon 7 miljardille ihmiselle annetaan tietokone, joka kykenee kehittämään 33 miljoonaa lausevariaatiota sekunnissa. Jos koneet työskentelisivät tauotta, niiltä menisi tuon lyhyen lauseen keksimiseen 2,5 kertaa 10 potenssiin 23 vuotta eli lyhyemmin sanottuna 250 triljardia vuotta.

Huhhuh! Se on vaikuttava aika. Entä miten arvonnalle kävisi, jos siihen otetaan mukaan keräytyvä valinta? Ei sillä ole väliä, sillä elämä on liian monimutkaista evoluutiolle.

On täysin mahdotonta, että sattuma olisi kehittänyt DNA-molekyylin, sillä jokaisen eliön perintöaineksen tietomäärä vastaa montaa laajaa tietosanakirjasarjaa. On huomattava, että elämä edellyttää hyvin tarkkaa ja juuri tietynlaista järjestystä. DNA:n ohjelma määrää aminohappojen järjestyksen proteiinimolekyylissä. Yhden ainoan aminohapon vaihtaminen toiseen useita satoja aminohappoja käsittävässä proteiinimolekyylissä voi johtaa biologisen aktiivisuuden täydelliseen katoamiseen.

Kuitenkin niitä neutraaleja mutaatiota tapahtuu jatkuvasti. Kuitenkin labrassa havaitaan miten mutaatiot muuttavat proteiinien ominaisuuksia ei-tuhoavalla tavalla. Kuitenkin havaitsemme miten mutaatiot muokkaavat eläimiä luonnossa, esim. kalojen "pakkasneste".

8.8.2010 diplomi-insinööri Antti Sankila marssi Turun Sanomiin toteamaan, että älykäs suunnittelu on tieteellinen teoria.

Älykkään suunnitelman teoria perustuu myös havaintoihin ja loogiseen päättelyyn. Luonnontieteellisen tiedon perusteella se on tullut siihen loogiseen johtopäätökseen, että elämän synty ja evoluutio ovat älykkään suunnittelun tulosta, koska luonnossa havaittavat rakenteet ja mekanismit täyttävät yleensä hyvän, optimoidun, jopa nerokkaan suunnittelun kriteerit, eikä ole mitenkään mahdollista, että tällaiset, usein hyvinkin monimutkaiset konstruktiot olisivat voineet syntyä sattumalta, kuten usein tieteellisessä keskustelussa väitetään.

Vaikka itse Discovery Instituten edustajat ovat sanoneet, ettei heillä toistaiseksi ole tieteellistä teoriaa älykkäälle suunnittelulle, niin mietitään tarkemmin Sankilan väittämää.

Miten tuo päättelyketju menee?

Mitkä havainnot tukevat päättelyä?

Miksi Sankilan versio ID-tieteestä näyttäisi olevan kokoelma negatiivisia argumentteja?

Väite, että elämä ja luonnon monimuotoisuus ovat syntyneet sattumalta, esitetään usein tieteellisenä totuutena. Se on kuitenkin vain hypoteesi eli olettamus. Tätä hypoteesia vastaan älykkään suunnitelman teoria esittää oman hypoteesinsa, että elämä ja luonnon monimuotoisuus ovat syntyneet älykkään suunnittelun tuloksena.

Miten elämä ja luonnon monimutkaisuus syntyi älykkään suunnittelun tuloksena?

Haha! Sankila ei kykene vastaamaan, sillä Michael Behekin todennut sen tapahtuneen Poof-savupilvestä ilmestyvänä elämänä. "Tuntemattomana taikatemppuna tyhjästä" on ID:n versio, mutta evoluutioteoria pitää selittää elämän kehitys jokaisen mutaation, jokaisen valintapaineen ja jokaisen välivaiheen kautta.

11.8.2010 Jorma Heinonen palaa kehään ja iskee kuin miljoona pölyhiukkasta.

Evoluutioteorian perusta on epätieteellinen, koska se on täydellisessä ristiriidassa termodynamiikan toisen pääsäännön kanssa. Tämän fysiikan perusperiaatteen mukaan epäjärjestys lisääntyy aina ja kaikkialla vääjäämättä, jos ei ole tarjolla sopivanlaista ulkopuolista energialähdettä ja sen lisäksi informaatiolähdettä, joka kykenee järjestyksen aikaansaamiseen. Tähän tehtävään luonnonvalinta ei sovellu, koska valinta ei voi luoda informaatiota. Ensin olisi oltava informaatio, jota valinta sitten voisi karsia. Sattumanvaraiset mutaatiot eivät kuitenkaan synnytä informaatiota.

Väärin, väärin, väärin. Evoluutio ei ole ristiriidassa termodynamiikan toisen pääsäännön kanssa, sillä sukupolvesta toiseen siirtyvä DNA ei ole suljettu järjestelmä. Siksi sen entoropia muuttuu molempiin suuntiin. Lähes aina tässä kohtaa aletaan puhumaan siitä, että Maa ei ole suljettu järjestelmä, kun oikeasti pitäisi huomauttaa ettei elämä ole suljettu järjestelmä. DNA-pätkät kasvavat ja pienenevät vaihtelevasti.

Kummasti ne geneettiset algoritmit näyttävät luovan informaatiota tyhjästä, joten luulisi evoluution mekanismin olevan vähän parempi kuin sokea hapuilu pimeässä.



Yritän hillitä halujani ja olla kirjoittamatta Turun Sanomien mielipidepalstalle.