Reinikaisen erhe

Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu [Kuva ja Sana, 2004]

"Jos maakerrostumasta löytyy niin sanottu indeksifossiili (johtofossiili), joka evoluution mukaan on elänyt vaikkapa "350 miljoonaa vuotta" sitten, seuraa tästä, että maakerrostuman ikä on 350 miljoonaa vuotta. Kyseessä on toisin sanoen kehäpäätelmä, joka on tietysti täysin arvoton ja perustuu yksinomaan siihen, että evoluutio on "totta"."
s 111. Sama väite toistuu sivulla 125.

Tässä Reinikainen paljastaa aukon sivistyksessään. Todennäköisesti hän vain toistaa sokeasti kreationistien argumenttia, eikä ole perehtynyt johtofossiilien käyttöön ja historiaan.
Johtofossiilien käyttö (biostratigrafia) ei voi perustua evoluution oletuksiin, sillä johtofossiilit keksittiin ja otettiin käyttöön ennen Darwinia. Kehittäjä oli englantilainen maanmittari William Smith (1769-1839). Johtofossiileilla saadan kerrostumille omat suhteelliset iät. Peräkkäiset kerrokset voidaan tunnistaa niiden sisältämien fossiilien perusteella. Tähän ei tarvita mitään oletuksia minkäänlaisesta evoluutiosta, joten Reinikaisen esittämä väite on pelkkä olkimies, ja täten potaskaa.

MTV3, 45min Special: 30 päivää

Keskiviikkona aion tuhlata 45 minuuttia elämästäni Maikkarin katselemiseen:

ke 30.5. klo 20.00 45min Special: 30 päivää - ateisti vai kristitty Ateisti viettää 30 päivää eläen vanhoilliskristillisen perheen parissa.

Kirjakokoelma, 2007

Tässä lista kirjoista jotka liittyvät jollain tapaa huuhaa-maailmaan ja tieteeseen:

Filosofian köyhyys ja rikkaus, Jaakko Hintikka, 2001

Biologia - elämän tiede, Mayr, 1997

Ajan historia, Whitrow, 1988

Elämänlanka: geenitekniikan tarina, Susan Aldridge, 1996

Sattuma ja Kaaos, David Ruelle, 1991

Kotona maailmankaikkeudessa, Esko Valtaoja, 2001

Nurkkaan ajettu Jumala? Keskustelukirjeitä uskosta ja tiedosta, Juha Pihkala & Esko Valtaoja, 2004

Totuuden jäljillä - luonnontieteiden histora, Eirik Newth, 1996

Paholaisen asianajajan paluu, URSA, 1997

Did Adam and Eve Have Navels?, Martin Gardner, 2000

Jesus Mysteries: Was the Original Jesus a Pagan God?, Timothy Freke & Peter Gandy, 1999

Introduction to Bioinformatics, Arthur M. Lesk, 2002

Lajien Synty, Charles Darwin

In the Blink of an Eye: How vision kick-started the big bang of evolution, Andrew Parker, 2003

Evolutionary Biology, Third Edition, Douglas Futuyma, 1998

Biology of Microorganisms, 9th Edition, Brock

Genetics, 2nd Edition, Charlotte J. Avers

Ihmeellinen maailma: skeptikon tietosanakirja, Risto Selin, 2001

Viides ihme: elämän syntyä etsimässä, Paul Davies, 1999

Kissan tassut ja katapultit: luonnon ja ihmisen mekaaniset maailmat, Steven Vogel, 2001

Biologian sanakirja, OTAVA, 1993

The Structure of Evolutionary Theory, Stephen J. Gould, 2002

Bully for Brontosaurus - reflections in natural history, Stephen J. Gould, 2001

Hirmulisko heinäsuovassa, Stephen J. Gould, 1995

The Monkey Business: A scientist looks at creationism, Niles Eldredge, 1982

Science on Trial: the case for evolution, Douglas J. Futuyma, 1995 Edition

Kosmoksen hahmo, Kari Enqvist, 2003

Alaston apina, Desmond Morris, 1967


Evoluutio, Ernst Mayr, 2003

Letter to a Christian Nation, Sam Harris, 2006

The God Delusion, Richard Dawkins, 2006

The Blind Watchmaker, Richard Dawkins, 1991

Why I am not a Christian, Bertrand Russell, 1996

Lost Christianities: The Battles for Scripture and the Faiths We Never Knew, Bart D. Ehrman, 2003

Misquoting Jesus, Bart D. Ehrman, 2006

A History of God, Karen Armstrong, 1999

Faith and Fratricide: The Theological Roots of Anti-Semitism, Rosemary Radford Ruether, 1974

Darwin's Dangerous Idea: Evolution and the Meaning of Life, Daniel C. Dennett, 1994

Tower of Babel: The Evidence against the New Creationism, Robert T. Pennock, 2000

Meemit - kulttuurigeenit, Susan Blackmore, 1999

Bushin Uusi Maailma: syntyykö imperiumi?, Peter Lodenius, 2003

Pyhä Veri, Pyhä Graal, Michael Baigent, Richard Leigh & Henry Lincoln, 2006

Ateismin lyhyt historia, Alister McGrath, 2004

The Genesis Flood: the Biblical Records and its Scientific Implications, Whitcomb & Morris, 2003

Verkko kiristyy, Pekka Lahtinen

Älykkään suunnitelman idea, William Dembski

Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu, Pekka Reinikainen, 2003

Nooan päivät - Hätähuuto Suomen kansalle!, Pekka Reinikainen, 2003

Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos?, Jehovan todistajat, 1985

Onko Luojaa joka välittää sinusta?, Jehovan todistajat, 1998

Ihmiskunta etsii Jumalaa, Jehovan todistajat, 1990

Sadan vuoden harha-askel - jätkän väitöskirja jääkauden olemattomuudesta, Keijo Parkkunen, 1984

Darwin's Black Box, Michael J. Behe, 1996

Taustaa 1: Tekijänoikeudesta maailmaan, Pälikkö & Särelä, 2001

Taustaa 2: Kehitysopin kulisseista, Kimmo Pälikkö, 2004

Grafolofian Perusteet, Pentti Vaarama, 2000

A Dictionary of Angels: including the fallen angels, Gustav Davidson, 1967

Noah's Ark - A Feasibility Study, John Woodmorappe, 2003

Evoluutio - Kriittinen analyysi, Scherer & Junker, 1. suomalainen painos, 200

Refuting Evolution 2, Jonathan Sarfati, 2002

Vastavuoroisuutta

Minun pitää päivittää linkkilistaani. Parilla blogilla on linkki minun luo. Hyviin tapoihin kuluu antaa vastapalvelus, joten luon pian uuden linkki-ikkunan, jossa on listattu ne blogit joista löytää tänne. Kerrothan jos sinulla on blogissasi linkki Paholaisen Asianajajaan.

Toistaiseksi minulla on nämä listallani:

http://paahtoleipa.blogspot.com/

http://mettemamma.blogspot.com/

http://msieta.blogspot.com/

http://pahis.blogspot.com/

http://vaiheinen.blogspot.com/

http://www.at1947.vuodatus.net/

Kutistuvat aukot

Kirjoitanpa muistiin asioita joita putkahti mieleeni. Katselin viikonlopun aikana Privileged Planet-dokumentin YouTubesta. Pari outoa kohtaa sai minut miettimään onko olemassa mitään asiaa, joka osoittaisi, että universumi EI ole älyn tuotosta. Kuten Michael Behe on sanonut: vaikka jokin on suunniteltu huonosti, on se silti suunniteltu.

Aloitan Aukkojen Jumalasta. Ensimmäiset ihmiset katselivat taivaalle, ja näkivät tähtiä, komeettoja ja muuta kaunista. Taivaan rakenteita ei ymmärretty. Ymmärryksen puutetta korvattiin vetoamalla Zeukseen, kuten Ptolemaios teki. Myöhemmin valtauskonnon vaihtuessa, myös taivaan rakentaja ja ylläpitä vaihtui. Tähtitieteen edistyessä alettiin ymmärtämään paremmin mitä yötaivaalla oikein tapahtui. Newton mittaili gravitaatiolakeja. Hän näki tähtijärjestelmämme kuitenkin hauraana systeeminä, joka tarvitsi aina välillä Jumalan auttavaa kättä, jotta planeetat pysyvät radoillaan.
Universumi nähtiin kellokoneistona, ja Jumala oli sen kelloseppä.

Sitten Laplace laskeskeli perusteellisemmin kiertoratoja. Planeetat eivät tarvinneetkaan auttavaa kättä aina silloin tällöin. Jumalan vaikutus pieneni tieteessä. Tämä on Aukkojen Jumalan heikkous. Se ei kuitenkaan ollut pääasia. Universumi on vieläkin täynnä suuria mysteerejä, mutta satoja vuosia sitten niitä oli paljon enemmän. Nämä mysteerit esitettiin ihmismieltä suurempina, ja täten niiden täytyi olla osa Jumalan taivaallista operaatiota. Mysteerillä todisteltiin Jumalan olemassaoloa.

Tiedon lisääntyessä asia muuttui yllättävän nerokkaasti. Kun Einstein, Heisenberg, Maxwell, Galileo, Kepler, Kopernikus ja kumppanit olivat tehneet havainnot ja teoriat, niin huomattiin maailmankaikkeudessa olevan kauniita lakeja. Universumi näyttää toimivan yhtälöiden voimalla. Nyt nämä yhtälöt ja luonnonlait ovat tietyissä piireissä selviä todisteita Jumalan olemassaolosta.

Eli aluksi ihmismielen tietämättömyys ja tiedon aukot olivat perusteluja jumaluuksille. Nyt kun tiedämme aavistuksen enemmän, niin tietämättömyyden korvannut tieto on perustelu jumaluuksille. Tämä osoittaa, kuinka joustava taktiikka teismin puolustaminen voi olla.
Toinenkin asia porautui tajuntaani Privileged Planet-dokumenttia katsellessa. Siinä esittiin monimutkainen kaava, jolla laskettiin todennäisyyttä saada kohdalleen kaikki ne monimutkaiset ominaisuudet joita elämä tarvitsee. Universumi esitettiin elämälle epäsuotuisana paikkana. Elämä voi menestyä vain pienen pienellä kaistaleella galaksissa, vain tietyillä rajatuilla alueilla tuolla kaistaleella, vain tietyissä tähtijärjestelmissä, vain tietyillä planeetoilla, juuri oikealla etäisyydellä tähdestä, jne. Mitä tulee elämään universumissa, niin universumi ei selvästikään halua sitä sisäänsä. Mutta elämää on universumissa, joten elämällä on selvästikin jokin tarkoitus.
Elämälle epäsuotuisa universumi ja planeettamme harvinaisuus on todiste jumaluuksien olemassaololle.

Mutta samalla saamme kuulla samoilta ihmisiltä siitä, kuinka planeettamme ominaisuudet ovat kuin tehty elämälle. Auringonpimennys on juuri täydellinen, jotta voimme nähdä Auringon koronan. Magneettikenttämme on juuri oikea, jotta vaarallinen säteily ei pääse tappavana annoksena ilmakehän läpi. Ilmakehän koostumus on mitä mainioin elämän kannalta. Mannerlaattojen koostumus ja paksuus on juuri oikea, jotta ne eivät jämähdä paikalleen, vaan ovat dynaamisessa kiertokulussa. Muuten eroosio kalvaisi ne mereen, pysyvästi. Esimerkkejä on vielä vaikka kuinka paljon, mutta tämä riittää.
Elämälle suotuisat ominaisuudet ovat todiste jumaluuksien olemassaololle.

Hetkinen? Sekä suotuisuus ja epäsuotuisuus todistavat Jumalasta?

Aikataulu ID:n menestykselle

Monet ihmiset ovat ihmetelleet missä Älykkään suunnittelun lupaama tieteellinen vallankumous viipyy. Nyt olemme saaneet jonkinlaisen suuntauksen aikaskaalalle. William Dembski kommentoi Uncommon Descentissä:

"A hundred years from now Gonzalez’s ideas about our place in the cosmos being designed to facilitate scientific discovery will be remembered. Avalos, on the other hand, will be seen as a crank flailing to find justifications for why the evidence of design in the universe is nothing of the sort."

Enää sata vuotta, niin ID on tullut osaksi tieteellistä paradigmaa. Minua harmittaa suunnattomasti, sillä on erittäin epätodennäköistä, että olen vielä silloin bloggaamassa aiheesta.

Ja muutenkin tuo Discoery Instituutin räyhäys Avalosia kohtaan on saanut jopa teistin puolustamaan ateistia.

Olin sunnuntaikävelyllä...

Ja tallustelin eduskuntatalon edestä. Portaille oli kokoontunut ihmisiä. Iso valkoinen banderolli oli levitetty heidän eteen. Siinä luki "Jeesus on kuningas." Joku mies heilutti isoa siniristilippua. Kaikki lauloivat yhteislaulua. Kädet olivat ilmassa. Paikalla oli myös TV7:n pakettiauto, joten Jeesuskanavalla on todennäköisesti kooste parhaista paloista.
En sinällään välittänyt mistä tällä kertaa valitettiin. Viimeksi oli ohikulkumatkalla, kun eduskunnassa päätettiin samaa sukupuolta olevien parisuhteista. Tein sen virheen, että pysähdyin kuuntelemaan, ja eräs mies - Jeesus rakastaa sinua-liivit päällään - tuli juttelemaan minulle. Sain kuulla, että järki pitää alistaa uskon airuisiin. Päätin lähteä pois, varovasti ja hiljaa, jotta en kiinnittäisi enempää huomiota.

Noh, tällä kertaa kiinnitin enemmän huomiota muihin ohikulkijoihin. Useat hymyilivät, mutta virnuilevaan sävyyn. Jotkut pudistelivat päätään. Ja turistit napsivat kuvia.
Hieman harmitti, että en kuullut olisiko joku ajankohtainen kiista tulossa taas eduskunnan käsiteltäväksi.

Onneksi eduskuntatalon edessä ei ollut ihan tällainen meininki.

Ennakkokatsaus kreationistien museon sisälle

http://studentweb.eku.edu/zachary_lynn/museum/index.html

Museon sisällä on monta eri huonetta, ja huoneilla on svengaavat nimet. Löytyy Aikatunnelia, Surujen luola, Korruptiolaakso, Ensimmäinen murha ja tietenkin lasten leikkialue. Sivustolta löytyy paljon kuvia näyttelyistä. Hieman mielenkiintoista huomata, että plakaateissa tehdään kontrasti Jumalan sanan ja ihmisen järjen välille. Ja jostain syystä Aatami on hyvin kiintynyt karitsaan.

Tiede-foorumilla tapahtuu

Retrovirukset EIVÄT todista evoa!-ketjussa on menossa ikuinen kinastelu. Sekavan sähläyksen ja linkkipommituksen seasta löytyi tällaisia helmiä:

"Kaikki muu on sokeaa sattumaa paitsi retrovirukset? Miksi uskot kaiken muun syntyneen sokean sattuman ansiosta mutta et pahaisen retroviruksen?"

Ja:

"Evo-teoriassa "sattuma" ei toki ole pelkkä sana. Se on uskonkappale. Evothan puhuu sattumasta silloin kun uskovainen puhuu Luojasta. Evot vain ovat korvanneet sanan Luoja sattumalla."

- Teijoster

Teijoster kantaa kortensa kekoon huomauttamalla emäsparien todennäköisyyksistä. Se ei tosin näillä näkymin liity mitenkään ERV:hin, mutta unohdetaan se tällä kertaa. Foorumin vakituiset keskustelijat odottavat suurella innolla mikä on teijosterin esittämä pointti. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin pointin esiin kaivaminen on urakan takana.

Universumin suurimpia mysteerejä on tämä kreationistien tapa unohtaa luonnonvalinta. Variaation ilmestyminen on sattumanvaraista (mutaatiot), mutta se miten variaatio karsiutuu, ei ole sattumanvaraista. Se on luonnonvalintaa.

Ehkä luonnonvalinnan systemaattinen unohtaminen tekee kreationistien elämästä helpompaa. Kun evoluutio ajatellaan puhtaasti sattumanvaraisena prosessina, niin samalla voi naureskella sen tyhmyydelle. Harmi vain, että samalla naureskelee olkiukkoversiolle evoluutiosta.

Käännytystä sotilassairaalassa

Yhdysvaltojen laivaston veteraani David Miller, 46, kärsi kovista kivuista sotilassairaalassa. Munuaiskivet aiheuttivat ongelmia, ja Miller joutui käymään useasti Iowa Cityn sairaalassa. Millerin ongelma olikin siinä, että hän on ortodoksijuutalainen. Sotilaspapit tulivat rupattelemaan, "Miten niin et usko Jeesukseen? Hän oli myös juutalaisten messias, tietsä?"
Käännytystyötä jatkui koko kahden vuoden ajan. Siihen osallistui myös laitoksen oma henkilökunta. Eikä ihme, sillä onhan Miller juutalainen, ja täten eniten Jeesuksen tarpeessa. Lisäksi Miller sanoo, ettei sotilassairaala kyennyt tarjoamaan kosher-ruokaa.


Navy Times

Telic Thoughts: ID:n pitäisi olla nöyrempi

Eräs Telic Thoughts-blogin kirjoittajista, Bilbo, miettii voisiko ID:llä mennä paremmin, jos se olisi jättänyt poliittisen taistelun pois kuvioista, ja aloittanut pelkästään tieteellisellä tutkimuksella. Vastaus näyttäisi olevan, että tieteellisten tulosten kerääminen olisi hyödyllisempää myöhemmissä vaiheissa. Bilbon viesti on asiallinen, ja ottaa esiin sen ongelman joka ID:llä on: ei tutkimusta.

Kun selasin viestin kommentteja, niin huomasin Salvador T. Cordovan, UncommonDescentin moderaattorin, liittyneet seuraan. Hän muistuttaa evoluution olevan tieteellinen umpikuja, ja hehkuttaa Naturessa ollut tekstiä, joka on Design-ystävällinen:

"And what was recently written of biology in the world's most prestigious scientific journal? Lo and behold, a design friendly approach: Look at biological systems through an engineer's eyes. This approach to the study of biology has teleology written all over it!"

Minulla nousi jo niskakarvat pystyyn. Voisiko ID-teoria todellakin päästä mukaan oikeaan tieteeseen, ja vielä Nature-lehden kautta? Vihdoinkin!

Mutta myrsky ja mylväys, sehän on vain toimittajalla kirjoitettu kirje. Ei vieläkään ID-tutkimusta.

Valhe: Evoluutio

Luominen-kustantamo on kääntänut ja julkaissut uuden evoluution kumoavan kirjan. Valhe: Evoluutio on Ken Hamin kirjoittama listaus kaikista niistä pahuuksista joita evoluutioteoria on tuonut maailmaan.

Luku 8 – Evoluution pahuus...111
"Ateistisen evoluution lisääntyvä hyväksyntä on saanut monet ihmiset hylkäämään Jumalan Luojana. Vuosien kuluessa monet ovat käyttäneet evoluutiota oikeuttamaan esim. abortteja, kommunismia, natsismia, huumeiden käyttöä ja homoseksuaalisuuden harjoittamista. Evoluution lisääntynyt suosio on kulkenut käsi kädessä näiden sosiaalisten kysymysten lisääntyneen suosion kanssa. Vaikka evoluutio ei ole näiden sosiaalisten sairauksien syynä, siitä on tullut oikeutus tällaisille sosiaalisille asenteille. Näiden ongelmien pohjimmainen syy on Jumalan hylkääminen Luojana."

Tekisi mieli tilata, mutta toistaalta en halua antaa senttiäkään tuolla järjestölle. Siksi en ole tilannut uutta Luominen-lehteä. Täytyy vain toivoa, että BookMoochiin ilmestyy edes englanninkielinen versio.

Nasaleze

Nasaleze on hienoa valkoista pulveria, jota vedetään nenään. Ei, sillä ei menetä todellisuudentajua. Kyseessä on luontaistuotekaupoista löytyvä tuote. "Luonnollinen allergian & heinänuhan ehkäisy," kuulostaa hyvältä. Kerron omasta kokemuksestani tällä tuotteella.
Minulla oli tavallista pahempi heinänuha. Koko aamupäivä meni aivastellessa ja niistäessä. Isäni sai joltain ystävältään Nasalezepurkin. Niistin nenäni kuivaksi. Imaisin pulveria nenääni. Odotin minuutin. Aivastukset loppuivat. Nenäni ei enää vuotanut.

Ohjeen mukaan Nasaleze toimii näin: jostain kasvista valmistettua kuivattua uutetta hengitetään nenäonteloon. Uute muodostaa kalvon limakalvoille, ja täten estää siitepölyn pääsyn verenkiertoon. En tiedä miten homma oikeasti menee, mutta yhden kokeen perusteella tämä luontaistuote näyttäisi toimivan.

Gonzalez saaga jatkuu

EvolutionNews kertoo kauheasta kohusta. Iowan yliopisto on mennyt ylentämään julkiateistin professoriksi. Tämä on Disco-
very Instituutin mielestä täysin epäsoveliasta, sillä kyseinen ateisti on vastustanut julkisesti myös Älykästä suunnittelua. Hector Avalos on kirjoittanut ja puhunut Raamatun olevan vaarallinen kirja, ja EvolutionNewsin tulkinnan mukaan jopa syyttänyt juutalaisia heihin kohdistuneesta holokaustista.
Myös UncommonDescentin Bill Dembski katsoo, että asiassa on jotain
mätää. Hänkään ei voi ymmärtää miksi Avalossin kaltainen ateisti voi
saada viran yliopistolta, mutta Gonzalezin kaltainen IDeisti ei saa.
Dembski osoittaa myös pätevyytensä korjaamalla Avalosin tekemän
virheen. Avalos kirjoittaa erään lehden nimeksi Mercury: The Journal
of the Astronomical Society of the Pacific, mutta Dembski tietää parem-
min; sen nimi onkin Mercury Magazine, eikä se ole peer-review julkaisu.
Hän jepäilee Avalosin muuttaneen lehden nimen hienommaksi, jotta sillä
olisi parempi akateeminen vaikutus.

"This way he can fudge on the article’s status but have plausible deniability. This is also evident by his placing in the magazine’s subtitle “The Journal of…” even though it is not there in the actual publication"

Katala ateisti! Alavos on voinut pumpata CV:tään tällaisilla väärillä julkaisuilla!

Third, if Avalos has fudged on the status of this article—and has done so in a very public way—his CV may loaded with this type of fluff. Perhaps it’s time to start hunting for the real witch.

Tosin, kun vaivaudumme tarkistamaan miten asia on, niin selviää, että Mercury: The Journal of the Astronomical Society of the Pacific on lehden vanhempi nimi, joka oli käytössä 90-luvulla. Täten Avalosin käyttämä lainaus hänen omasta paperistaan pitääkin paikkansa. Eikä hän edes väittänyt sen olevan peer-review julkaisu.

Avalos on kirjoittanut vastineen häntä kohtaan esitettyihin syytöksiin Pharyngulassa.
Hän silppuaa väitteet yksitellen. Kommentissa numero 94 Avalos listaa ja linkkaa ne kohdat jossa häntä on syytetty milloin mistäkin. Kannattaa myös huomata, että UncommonDescentissä Avalosos selittää miten asiat ovat, heti kolmannessa kommentissa.

Kirkko ja manga

Katolilainen kirkko on oppinut hyvän tavan värvätä nuoria. CalledToday on tarkoitettu opastamaan nuoria mukaan kirkon toimintaan. Hahmot on piirretty japanilaisella mangatyylillä. Mutta missä on söpö pehmoeläin, jolla on mystisiä voimia? Missä nunnien fanservice? Bishounen piispa?

Stephen Colbert lainauksia

Näin raskaan aiheen jälkeen tekee mieli jotain kevyempää. Siksi tallennan tekstimuodossa Stephen Colbertin sutjautuksia.

"Michael Moore's new film critizices our health care system. I'd smack him down, but I sprained my wrist and my doctor can't see me for a month"

"This show is filmed infront of a live studio audience... as soon as someone removes that dead guy!"

"Is CNN sending subliminal messages, other than the things I see in Wolf Blitzer's beard?"

"Nation, we all remember the big issue which decided the mid-term elections. Say it with me!", Colbert.
"THE WAR!", yleisöstä
"Yes. Gay marriage", Colbert.

"Author Jared Diamond has a book that tells how a civilization succeeds. Yeah, I've read it. It's called the Bible."

"Secularism catches fire in Europe. Ooh, how I hope that's not a metaphore."

"More companies are cutting pensions. The good news is they are also cutting health insurance, so you won't live enough to be offended."

"Tonight, should athletes with prosthetics be allowed to compete in the Olympics, and if so, how will they inject the steroids?"

"Good point. I'm sorry. Nation, when I said torture, what I meant to say was 'enhanced interrigation techniques.' Nothing to worry about. It's just like upgrading to HD TV. You have to do it eventually."

"After all, you can say you're pro-torture all you want, but actions scream louder than words."

"Watch this show in a well ventilated area. My truth can be over empowering."

Juutalaisvainot ja kristinusko, osa III

Nyt on vuoro kertoa miten kristinuskon levittämä juutalaisvastaisuus muuttui sekulaariseksi juutalaisvainoksi. Tai ainakin minä yritän kirjoittaa ymmärrettävän kertauksen niistä päätapahtumista joita tapahtui tämän muutoksen aikana. Lähteenä on taas Faith and Fratricide.

Juutalaisten tilanne alkoi parantua asteittain 1600-luvulla. Englannissa rationalistit alkoivat poistaa juutalaisiin kohdistuvia lakeja. Amerikan siirtokunnat tarjosivat suhteellisen vapaat mahdollisuudet aloittaa uusia juutalaisia yhteisöjä. Samaan aikaan Puolassa ja Venäjällä tapahtuneet juutalaisvainot ajoivat juutalaiset takaisin Euroopan keskustaan. 1800-luvun juutalaisvainot Venäjällä aiheuttivat suuren siirtolaistulvan Amerikkaan. Länsi-Euroopassa juutalaiset jäivät jumiin gettoihin. Gettoihin ajavat lait purettiin hitaasti 1700-luvun puolivälin jälkeen. Talous muuttui teollistumisen mukana. Samalla voimassa olevat juutalaisten vastaiset lait pakottivat heidät käyttämään hyväksi niitä harvoja keinoja joilla juutalainen voisi tienata elantonsa. Rahanlainaus pysyi juutalaisten pääelantona. He toimivat alan pioneereinä, mutta joutuivat jälleen kerran juorujen ja myyttien kohteiksi. Oppineet juutalaiset olivat pankkiireja, diplomaatteja ja kansainvälisen keskustelun välittäjiä valtioiden välillä. Rikkaat juutalaiset pystyivät ostamaan itsensä ulos getoista, ja lapset pääsivät täten "kunniallisiin" ammatteihin.
Kun pieni vähemmistö juutalaista, itsekin vähemmistö, sai menestystä, alkoi taloudellinen anti-semitismi. Kaikki ovat kuulleet myytin juutalaisista, jotka hallitsevat pankkeja, TV-yhtiöitä ja monikansallisia yhtiöitä. Tämä myytti lähti liikkeelle tosin vasta sitten, kun juutalaiset olivat jo menettäneet asemansa muille.

Liberalismi ilmestyi ajatusten markkinoille. Se vaati poliittista vapautta. Vaatimuslistalla oli myös elinkeinovapautta ja etuoikeuksien poistaminen. Mutta jopa liberalismillä oli outo suhde juutalaisiin. He työskentelivät yhdessä vapauksien saamisessa, mutta vapauden hinta oli erilainen juutalaisille. Jotta juutalainen hyväksyttäisiin uudessa hienommassa maailmassa, hänen täytyisi olla jotain muuta kuin juutalainen. Useimmat liberaalit näkivät gettojen juutalaisuuden moraalisesti, henkisesti ja älyllisesti pahana. Talmudiin perustuva juutalaisuus täytyi pysäyttää. Vapautuksen hinta oli juutalaisten itsemääräämisen lopettaminen. Juutalaiset olivat onnistuneet pitämään kansallisen identiteettinsä kristillisessä maailmassa taloudellisten etujen ansiosta.

Liberaaleilla oli oma käsitys kristinuskosta. Se oli universaali uskonto, joka perustui luontoon tai järkeen, ja nousi samalla antiteesiksi juutalaisten uskonnolle. Tämä universaali, luonnollinen, uskonto saisi toimia kaikkien uskonnollisten erimielisyyksien yhdistäjänä.
Juutalaiset liberaalit vastasivat ehdottamalla juutalaisuutta parempana ehdokkaana järjen uskonnoksi. Tästä juutalaisuuden ja rationalismin liitosta kasvoi reformoitu juutalaisuus. Yksikään kristitty liberaali ei vaivautunut tutkimaan asiaa. Heille rabbien uskonto oli umpikuja, ja juutalaisuus oli antiteesi kaikille mielen arvoille ja henkisille tunteille.

Eniten ongelmia liberaaleille aiheutti juutalaisten kulttuuri. Juutalaiset voisivat olla vapaita ennakkoluuloista ja rajoituksista jätettyään juutalaisen kulttuurin taakseen. Eli heidän pitäisi tulla sekulaareiksi, tai kuten useimmat liberaalit salaa halusivat, kristityiksi.
Konservatiiviset kristityt näkivät juutalaisuuden haitaksi juutalaisten luonteen. Heidän silmissään juutalaiset olivat moraalittomia, materialistisia, kiihkoilijoita ja ilman eettisiä periaatteita. Anteeksi, minun pitää vaihtaa ironia-mittarini uuteen. Noin, jatkuu. Nämä luonteenominaisuudet nähtiin poistamattomana osana juutalaisia ihmisiä. 1600-luvulla talmudinvastainen oppineisuus nousi suosioon. Sen avulla vääristeltiin ja esitettiin juutalaisuutta negatiivisesti irti kontekstista. Juutalaisista luotiin karikatyyri, joka esitettiin opetuksissa kristityille. Esim. J. A. Eisenmangerin Judaism Revealed (1700) on hyvä näyte tällaisesta työstä. Juutalaisuus esitettiin kiihkoilun ja kristinuskoon kohdistuvan vihan uskontona. Näitä "faktoja" toisteltiin koko 1700-luvun ajan, aina natsien valtaannousuun asti. Niitä käytettiin juutalaisten vapautuksen puolesta ja vastaan. Liberaalit uskoivat, että juutalaiset pääsisivät eroon näistä pahoista ominaisuuksista hylkäämällä identiteettinsä. Konservatiivit uskoivat, etteivät juutalaiset pääse koskaan eroon muuttumattomasta "luonteestaan." Molemmat puolet ottivat juutalaisten stereotypian todesta.

Sekularisaation eteneminen toi esiin toisen tien vapautuksen saamiseksi. Se muovasi valtioiden sisäisiä rajoja. Kirkko ei voinut enää vaikuttaa politiikassa yhtä vahvasti kuin ennen. Sekulaarit valtiot eivät voineet hyväksyä sisäisiä valtaryhmiä, jotka eivät olleet valtion alaisia. Kansallisuus tuli etualalle. Näillä perusteilla juutalaiset joutuivat määrittelemään itsensä kansallisuuden perusteella, tai he saisivat pysyä yhteiskunnan ulkopuolella. Liberaalien filosofia ja teologia oli ratkaiseva. Koska juutalaisten uskonto ei ollut rationalistien mielestä edes uskonto, päätyi juutalaisuus kokoelmaksi valtion lakeja. Juutalaisuuden ja kristinuskon vastakohtaisuus muuttui juutalaisten ja eurooppalaisten väliseksi, samalla juutalaisten ja saksalaisten. Sekulaarinen muutos oli tapahtunut, mutta ennakkoluulo juutalaisuudesta kristillisten arvojen vastakohtana säilyi. Nyt juutalaiset eivät voineet sopeutua, sillä he olivat ulkopuolinen ja vieras olemus.
Tämä esiintyi rotuteoriana vasta 1800-luvun lopulla, kun rodullinen antropologia ilmestyi. Mutta juutalaisvastaisuuden muuttuminen rodulliseksi antisemitismiksi tapahtui vähitellen renesanssin jälkeen.

Juutalaisia kohtaavan ongelman voisi kiteyttää näin. Jotta juutalainen voisi vapautua ennakkoluuloista ja tulla hyväksytyksi, täytyi hänen todistaa ettei ole juutalainen. Sivistynyt Eurooppa näki vieläkin rodullisen taustan, josta juutalainen ei päässyt eroon. Gettojen juutalainen pysyi myyttinä, joka ei kadonnut.

Kun yhä useampi valtio koko sekularisaation tuomat muutokset, saivat juutalaiset tiettyjä etuja. Tosin juutalaiset olivat vain yksi prosentti Ranskan ja Saksan väestöistä, ja tästä yhdestä prosentista oli vain pieni murto-osa maallistuneita juutalaisia. Kristikunnan vaikutuksen heiketessä sekulaareja juutalaisia alettiin kutsua salakavalaksi taudiksi, joka riistää kristillisen Euroopan henkisen, moraalisen ja taloudellisen energian. Heidät kuviteltiin sekulaaristen muutosten arkkitehdeiksi. Taloudellisten mullistusten aikaan sosialistit, varsinkin kristityt sosialistit, näkivät juutalaiset kapitalismin komentajina. Konservatiivit näkivät juutalaiset skepsismin, sekularisaation ja demokratian - joka murensi vanhoja valtarakenteita - voimina. Vaikka nämä näkemykset vaikuttavat vastakkaisilta, niin ne olivat yhteneväisten asioiden listalla antisemitististen puolueiden sisällä 1800-luvulla.

Venäjän salainen poliisi loi 1800-luvun lopulla Siionin viisaiden pöytäkirja-paperin. Sen taustalla oli venäläisten juutalaisvastaiset myytit. Sen mukaan juutalaiset odottivat messiasta, joka on oleva anti-Kristus, ja taustalla vaikuttaa juutalaisten salainen hallitus, joka perustettiin Kristuksen aikana. Tämä salainen hallitus suunnittelee kristikunnan hajottamista ja Paholaisen valtakunnan perustamista. Pöytäkirja toimii linkkinä kristittyjen juutalaisvastaisuuden ja modernin antisemitismin välillä.

Natsien ilmestyminen yhdisti kaikki nämä ennakkoluulot, laittaen samalla juutalaisten vastuulle niin kommunismin kuin kapitalismin. Rotuteoria oli uusi, mutta vihan stereotypiat olivat vanhoja. Kaikki se mikä oli pielessä uudessa maailmassa, pantiin juutalaisten syyksi.
Hitler nousi valtaan 1933 ja aloitti systemaattisen paluun juutalaisvastaisiin lakeihin. Kaikki ne edistysaskeleet joita oli saatu aikaan katosivat. Juutalaiset olivat taas ilman oikeuksia ja kansalaisuutta. Jälleen kerran juutalainen ei saanut toimia viroissa, opettaja ja tuomarina. Sitten heidät karkotettiin armeijasta, ja mahdollisimman paljon terveydenhuollosta. Kansalaisuus katosi seuraavana, eivätkä he saaneet mennä naimisiin arjalaisten kanssa, tai palkata heitä kotitöihin.

Kristalliyö, marraskuussa 1938. Valtakunnan sisällä alkoi avoin hyökkäys juutalaisia liikkeitä, koteja ja synagogia kohtaan. Natsien propaganda tulvi jokaisesta tuutista. Pieniä lapsia kiusattiin ja otettiin esimerkeiksi kouluissa. Juutalaiset joutuivat jälleen pitämään keltaista tunnusta. Talmud ja juutalainen kirjallisuus paloi öisin.

Arjalaisten lakien kristillinen tausta selviää Hitlerin omista kirjoituksista. Kaksi piispaa oli tullut hänen puheilleen, aiheena natsien rotupolitiikka. Hitler vastasi vain toteuttavansa sitä mitä kristinusko oli saarnannut ja opettanut 2000 vuotta. Jopa tunnustuksellisilla kirkoilla oli ongelmia kohdata antisemitismi, teologisesti tai käytännöllisesti. Sen sijaan se asettui vastustamaan Saksan kristinuskoa "puhtaan opin" nimessä. Jopa natsien vastustajana tunnetulla Dietrich Bonhoefferilla oli likinäköisyyttä tässä asiassa. Vuoden 1934 luennoissaan hän käsitteli harvoin juutalaisuutta, mutta kun asia tuli esiin, niin paljastui tuttu kristinuskon ajama aate. Juutalaisia ei saisi häätää Euroopasta. Heidän pitäisi pysyä täällä ja toimia negatiivisena todistuksena Kristuksesta, jumalaisen vihan esimerkkinä. Bonhoeffer ei ymmärtänyt, että juuri tämä myytti muovasi antisemitismiä. Useimmille kirkonmiehille, olkoon protestantti tai katolinen, natsien oma julistautuminen kommunismin, liberalismin ja juutalaisuuden vastaiseksi, oli tarpeeksi hyvä syy vakuuttua siitä, että he olivat kristinuskon puolella. Sanottakoon kuitenkin, että natsit kirjoittivat ja julistivat varmasti mitä tahansa jos se edisti heidän asiaansa. Sisäinen logiikka oli poissa. Sen tilalla oli poliittisia palopuheita.
Mutta nationalistisen ja rodullisen antisemitismin sisällä oli olennainen osa, joka meni pidemmälle kuin kristitty juutalaisvastaisuus. Nyt juutalaiset ihmiset oli tuhottava, ennen kuin yhtenäinen nationalistinen valtio voisi olla olemassa. Nyt juutalaisvainot tulivat itse hallinnolta, kun taas kristikunnan aikaiset väkivaltaiset juutalaisvainot olivat tulleet riehuvan kansan suunnalta ja hallinto oli yrittänyt suojella juutalaisia. Tämä voi selittää miksi Euroopan juutalaiset olivat lamaantuneita natsien vainojen edessä. Väkijoukon tekemät vainot olivat tuttu asia, mutta valtion järjestämä kansanmurha oli jotain uutta. Kristittyjen uskontoon perustuva juutalaisvaino oli vaatinut juutalaisten jatkuvaa kurjuutta, mutta samalla heidän säilymistään. "Viimeinen ratkaisu" jätettiin Jumalan käsiin. Rotuun perustuva antisemitismi ei rajoittanut itseään tällä tavalla.

ID vaarantaa urasi

Uncommon Descentissä muistutetaan ID:stä puhumisen vaaroista. Kunnon tiedemies kutsuttiin puhumaan ID:stä erään yliopiston foorumille (siis oikeassa elämässä, ei netissä). Hän kieltäytyi. Hän pelkäsi, että puolustamalla ID:tä yliopistossa, hän leimautuisi ihmiseksi joka on "puhunut ID:stä yliopistossa." Tätä voisi käyttää häntä vastaan. Ja Dembskin mielestä tämä tiedemies on oikeassa.

Tuorein esimerkki tällaisesta vainosta on ollut EvolutionNewsin pääaiheena päivittäin. Guillermo Gonzalez ei saanutkaan toivomaansa paikkaa Iowa State Universityssä. Gonzalez kun olisi ansainnut paikan tieteellisten julkaisujen ja tutkimuksen määrällä. Ja ne ylittävätkin minimistandardit reippaasti. Guillermo Gonzalez on ollut erittäin tuottoisa. Gonzalez on kuitenkin ollut aivan avoimesti IDeisti, joten häneltä evätti virka yliopistossa tämän pahan ID-menneisyyden takia.

Tai ehkä ei.

Hän ei saanut siis virkaa Iowan ylopistosta. Discovery Instituutti ja kump. raivoavat tämän päivänselvän syrjinnän takia. "Missä on akateeminen vapaus," he kysyvät. "Miksi IDeistiä syrjitään," he toistavat. "Gonzalezilla oli enemmän tutkimusta tekeillä kuin muilal saman osaston professoreilla", jne.

Tarkastellaan Gonzalezin urakehitystä. Ollessaan Teksasin, ja sitten Washingtonin, osavaltion yliopistossa hänen aktiivisuus oli huipussaan. Toki Gonzalez sai aikaan asioita myös ollessaan seitsemän vuotta apulaisprofessorina Iowan yliopistossa (ISU). Siitä myöhemmin.
David L. Lambert oli Gonzalezin valvoja tämän ollessa Teksasin yliopistossa 90-luvulla. Lambert sanoo Gonzalezin olleen eräs parhaimmista ja tuotteliaimmista ihmisistä tämän alaisuudessa. Mutta hän ei kykene muistamaan mitään uutta ja tärkeää työtä, jota Gonzalez olisi tehnyt saavuttuaan Iowaan. Parisen vuotta sitten hän arvioi erään Gonzalezin paperin, joka lähetettiin Reviews of Modern Physics-lehteen, alansa johtajaan. Lambert suositteli ettei paperia hyväksyttäisi lehteen.

Gonzalez myöntää, ettei ole saanut rahoitusta NASAlta tai National Science Foundation-yhdistykseltä. Juuri nämä kaksi paikkaa olisivat perinteisesti päärahoittajia tähtijärjestelmämme ulkopuolisten planeettojen tutkimiseen keskittyvässä tutkimuksessa. Eräs ratkaiseva asia Gonzalezilta evätyn viran suhteen oli varmasti rahoitus. Gonzalez ei saanut kerättyä tutkimusrahaa. Hän sai kyllä rahaa John Templeton yhdistykseltä. Se maksoi 25 % palkasta kolmen vuoden aikana.
Ainoa tutkimusraha jonka Gonzalez sai seitsemän vuoden aikana ei mennyt tieteelliseen tutkimukseen. Se meni populaarikirjaan Privileged Planet, joka edistää ajatusta, joka on tiedeyhteisön hylkäämä. Eikä se sisältänyt uutta tutkimusta. Lisäksi Gonzalez meni mainostamaan, että ISU oli projektin tukena, vaikka edes hänen oma osastonsa oli hylännyt sen. Siihen kului kolme vuotta seitsemästä.

Ulkopuolisen rahoituksen saaminen on tärkeää kaikille yliopistoille. Jos proffa ei sitä saa, niin jokin ei ole niin kuin pitäisi.

Ja sitten on vielä hänen alaisuudessaan olevat jatko-opiskelijat, joiden valmistuminen ei tunnu onnistuvan. Gonzalez aloitti työt Iowassa 2001. Seitsemän vuoden aikana yksikään jatko-opiskelija saanut gradua valmiiksi. Se on myös erittäin merkitsevä tekijä jatkuvaa virkaa ajatellen.

Mutta kaikki tämä on helppo pyyhkäistä pois hokemalla, että Gonzelizia vainotaan hänen ID-ajatusten takia.

Juutalaisvainot ja kristinusko, osa II

Faith and Fratricide-kirjan selaaminen jatkuu.

Bysantin keisarikunnassa juutalaisilla oli aavistuksen helpommat oltavat. Samat keisarilliset lait olivat olemassa, mutta ne eivät ulottuneet ihmisten yksityiseen elämään ja hallitsijat pitivät kuria. He valvoivat, että juutalaisia suojelevat lait eivät unohtuneet. Perustavin syy tälle erolle Bysantin ja läntisen Rooman valtakunnan välillä oli se, että Bysantti pysyi vakaa taloudellisesti ja poliittisesti. Se ei päässyt rappeutumaan samalla tavalla kuin luhistuva Rooma. Tämä tarkoitti, että keskitetty lain ja järjestyksen valvonta pysyi voimassa. Lisäksi vakaa talous ei nostanut juutalaisia välimiehiksi vaihtokaupankäynnissä, kuten kävi lännessä rahatalouden heikennettyä. Tämän takia juutalaisia ei alettu kadehtia Bysantin keisarikunnassa. Synagogia poltettiin aina silloin tällöin, mutta Bysantin hallitsijat pystyivät pitämään yllä oikeutta. Korvauksia ja rangaistuksia seurasi ilkivallasta, toisin kuin lännessä. Juutalaiset pysyivät Rooman kansalaisina ja osana yhteiskuntaa - tietenkin juutalaisten vastaiset rajoitukset olivat voimassa - mutta lännessä valtarakenteiden luhistuminen poisti juutalaisilta kansalaisuuden.
Mutta mikään ei poistanut kristittyjen hallitsijoiden intoa määrätä pakkokäännytyksiä. Keisarit näkivät juutalaisten käännyttämisen Hyvänä asiana. Vuosina 632, 721, 870 ja 932 määrättiin laajoja juutalaisten pakkokäännytyksiä. Lakikokoelmissa määrättiin, että kaikkien juutalaisten piti tulla kristityiksi. Nämä lait ja yritykset epäonnistuivat. Pian niistä tuli unohdettuja merkintöjä.

Tilanne muuttui Bysantissa, kun läntiset ristiretkeläiset valtasivat Bysantin (Konstantinopolin). Itäiset juutalaiset saivat kokea millaista elämä oli lännessä. Uusi muoti-ilmiö oli pakottaa juutalaiset sylkemään oman ympärileikkauksen päälle. Tämä oli merkki siitä kuinka pahaksi juutalaisten tilanne oli päässyt kehittymään.

Läntisen Euroopan muuttunut poliittinen rakenne hajautti valtiot. Länsigootit olivat valloittaneet Espanjan. Siellä juutalaisten kohtelu oli vaihtelevaa. Nämä visigootit saivat juutalaisvastaisetlait Roomalta perityistä lakikokoelmista, mutta he eivät ottaneet niitä erityisen vakavasti. Hetkisen verran juutalaiset saivat maistaa vapaampaa yhteiskuntaa. Sitten joku keksi käännyttää länsigoottien kuninkaat katolilaisuuteen. Kaikki juutalaisten vastaiset lait astuivat voimaan. Kirkkolaeissa olevat kohdat kopioitiin myös siviilielämän lakeihin. Alkoi 125 vuotta kestänyt yritys käännyttää Espanjan juutalaiset voimakeinoin. Länsigootit keksivät edellisten lakien lisäksi myös poistaa juutalaisuuden aseman laillisena uskontona. Jos juutalainen ei hankkiutunut eroon uskonnostaan häntä kohdeltiin luopiona. Kaikkia mahdollisia keinoja käytettiin kaappijuutalaisten etsimisessä. Juutalaisia määrättiin tappamaan tulella ja kivettämällä niitä juutalaisia jotka eivät luopuneet uskostaan. Kirkko ei hyväksynyt näitä äärimmäisiä määräyksiä. Kuninkaat päätyivät hyökkäämään koko kristittyä kansaa kohtaan, papit mukaan lukien, yrittäessään pakottaa vastahakoisen kansan ylläpitämään näitä lakeja.

Juutalaiset olivat suuri, menestyvä ja poliittisesti merkittävä ryhmä Espanjassa. Länsigoottien monarkia oli heikko ja jakautunut. Kuninkaat näkivät juutalaiset uhkana itselleen, ja määräsivät viimeisenä keinona juutalaisten luovuttamaan kaiken omaisuuden ja luopumaan kaupallisesta kanssakäymisestä. Epätoivon vallassa olevat juutalaiset alkoivat juonia, kuten nuo kavalat juutalaiset aina tekev-- tai siis, anteeksi. Juutalaiset ottivat yhteyttä Afrikassa oleviin veljiinsä, aikeinaan luovuttaa Espanja muslimeille. Tämä salajuoni havaittiin, ja juutalaisista tehtiin käytännössä orjia. Heidän omaisuus takavarikoitiin ja lapset vietiin kasvatettavaksi kristityiksi. Pian muslimit kuitenkin valtasivat Espanjan, ja juutalaiset pääsivät pois aallonpohjasta.

Arabien hallintatavat olivat paljon inhimillisempiä. Juutalainen yhteisö pääsi kukoistamaan kuudensadan vuoden ajan. Muslimeilla oli omat alentavat lakinsa niin juutalaisia kuin kristittyjä kohtaan. Mutta suhteutettuna juutalaisilla oli paljon enemmän mahdollisuuksia edetä elämässä muslimien alaisuudessa kuin kristittyjen. Vahvasti muslimien hallussa olevilla alueilla ei tapahtunut massamurhia, -karkotuksia, eikä pakkokäännytyksiä. Juutalaiset hyötyivät monen vuosisadan ajan muslimien ja katolilaisten välisestä kilpailusta. Kummankaan osapuolen ei kannattanut pakottaa juutalaisia ruotuun yksipuolisella uskontopolitiikalla. Katolilainen kuningaskunta levisi etelään, ja näytti oppineen muslimeilta jotakin. Juutalaisille sallittiin avoimen yhteiskunnan oikeuksia. Tällä taktiikalla he saivat suostuteltua juutalaiset katolilaisen kuninkaan puolelle. Muslimien uskonnolliset pakotteet tulivat tiukemmiksi, kun heidän viimeisiä jalansijoja eliminoitiin Euroopassa.

Asiat näyttivät siis hyvältä juutalaisten kannalta. Viimeinkin kristitty hallitsija joka ymmärtäisi ettei pakotettu yksipuolinen uskonnollisuus toiminut monien eri uskontojen kanssa. Valitettavasti katolilaiset olivat pitäneet juutalaisvastaisuutensa aisoissa vain siihen asti, että muslimit oli saatu häädettyä Espanjasta. Katolilaiset kääntyivät juutalaisia vastaan 1400-luvulla ja ottivat käyttöön tutut lait ja rajoitukset. Tämä sopeutunut ja oppinut juutalainen yhteisö joutui kokemaan verisiä juutalaisvainoja, pakkokasteita ja ilmestyipä täysin odottamatta espanjalainen inkvisitio etsimään salaisia juutalaisuutta edistäviä henkilöitä. Satojatuhansia juutalaisia pakkokastettiin katolilaisiksi. Jotkut heistä pysyivät salaa juutalaisina. Kieltäytyjät tapettiin tai omaisuus takavarikoitiin. Vuonna 1492 suurinkvisiittori Torquemada vakuutti kuninkaalle, että kaikki pakkokastamattomat juutalaiset piti häätää maasta, jotta inkvisitio voisi keskittyä kaappijuutalaisten metsästämiseen. Sama temppu tehtiin Portugalissa, mutta vaihtoehtoina oli kaste katolilaisiksi tai kuolema.

Espanjan juutalaisten historia päättyy ilmiöön, joka on melkein rodullista anti-semitismiä. Juutalainen yhteisö muutettiin kristityksi - ainakin muodollisesti. Inkvisitio jatkoi kuitenkin salaisten "juutalaisten" etsimistä. 1600-luvulla Espanjassa ilmestyi "puhtaan veren" suojelemiseksi tehtyjä lakeja. Etnisesti juutalaiset ihmiset eivät päässeet julkisiin tai kirkon virkoihin, olkoon vaikka salainen uskonnollisesti juutalainen tai harras kristitty. Jos halusi näihin virkoihin, niin inkvisitiolle piti esittää sukupuu josta paljastuu juutalaisista puhtaat juuret. Tällaiset vaatimukset säilyivät katolilaisten uskonnollisissa järjestöissä (esim. jesuiitat) aina 2000-luvulle asti.

Samalla selviää kristittyjen hieman ristiriitaiset vaatimukset. Kun yksilö muuttaa uskontonsa juutalaisuudesta kristinuskoon, on hänelle mahdollisuus sopeutua kristilliseen yhteisöön. Kun kokonainen juutalainen yhteisö pakkokastetaan kristinuskoon, niin yhteisö pysyy erillisenä "juutalaisena" yhteisönä, eli etnisyytenä. Kaikki juutalaisuuteen (=uskontoon) liitetyt negatiiviset mielleyhtymät kohdistuivat kansan mielessä itse juutalaisiin ihmisiin. Kun juutalainen hylkäsi uskontonsa ja kastettiin kristityksi, vaikka pakolla, niin kaikki juutalaisten vastaiset lait eivät enää päteneet. Täten juutalainen pääsi etenemään kristityssä maassa. Kun juutalaiset pakotetaan sopeutumaan kristilliseen yhteisöön suurena massana, niin se nähdään kristityiden silmissä uhkana. Aikaisemmin uskonnollisilla perusteilla pystytetyt muurit rakennetaan uudelleen rotujen perusteella.

Ja sitten oli ristiretket. Voi p€#£$½, ne ristiretket. Ristiretkien aikana juutalaisiin kohdistui jopa kirkonjohtajat yllättäneitä juutalaisvainoja. Keskiaikaisten yhteisöjen alaluokat aloittivat raivoisia hyökkäyksiä menestyviä juutalaisia kohtaan. Kirkko tai maalliset johtajat eivät voineet suojella näitä juutalaisia. Kirkkko ja kristitty yhteisö hyväksyivät ajatuksen juutalaisista Jumalan vihaamana kansana, mutta tämän ajatuksen sosiaaliset seuraamukset eivät rekistöröityneet heidän mielessään. Kirkolla oli hienoja teorioita siitä millainen tulevaisuus ja tarkoitus juutalaisilla oli. Juutalaisten tuli elää kansana aikojen loppuun asti, mutta jatkuvassa kurjuudessa, jotta he voisivat nähdä kristikunnan lopullisen voiton. Nämä hienot teologiset ajatukset eivät mahtuneet rahvaan päähän. Kirkko ei voinut ymmärtää, että kansa toteutti käytännössä sen vihan, jota kirkko opetti teoriassa.

Ristiretkien aikana teurastetut juutalaiset yhteisöt eivät yleensä olleet prinssien ja kuninkaiden uhreja, vaan köyhien armeijoiden. He olivat suosittujen fanaattisten uskovaisten ohjenuorassa. Eikä kirkko paljoa estellyt tätä intoa. Se tarjosi velkojen anteeksiantoa niille jotka kantoivat ristiä kirkon ristiretkillä. Vuosisatojen saatossa ilmestyi suuria viisauksia; "juutalaisen tappanut sai anteeksi syntinsä," ja käytännöllinen: "ei kannata matkustaa kauas tappamaan Jumalan vihollisia, jos Hänen pahimmat vihollisensa, juutalaiset, ovat lähellä."
Kun kirkon armeijat kohtasivat juutalaisia kauppakaravaaneja, ne tuhottiin. Kansainvälinen kaupankäynti siirtyi Eurooppalaisille valtioille, eikä juutalaisille jätetty tätäkään elinkeinoa. Juutalaiset, syyrialaisten ohella, olivat avanneet ja ylläpitäneet kaupankäyntiä Euroopan ja Aasian välillä silloin kun rappeutuva Rooman keisarikunta mureni.

Juutalaiset kohtasivat ristiretkien aikaiset vainot marttyyreinä. Useimmat valitsivat kuoleman miekkakäännytysten edessä. Joukkoitsemurhat olivat yleisiä. Euroopan juutalaiset muovasivat henkisen marttyyriyyden itselleen. Kristittyjen kolminaisuusoppi oli polyteismiä ja Jeesuksen jumalallisuus jumalanpilkkaa. Kasteen vastustaminen oli uusi versio muinaisista Israelin marttyyreistä. Kaikki tämä oli arvoitus krisityille, jotka väittivät ettei juutalaisuudessa ollut henkistä sisältöä ja se oli vain lihallista. Juutalaisten näennäinen henkisyys kuoleman edessä piti selittää pois, ja tätä varten alettiin levittää uusia myyttejä, jotta ihmisten teurastamiselle saatiin edes jonkinlainen perustelu. Juutalaisia alettiin syyttää rituaalimurhista, kaivojen myrkyttämisestä, ja muita valheita iskostui kansan tajuntaan. Näitä syytöksiä ei ollut olemassa ennen ristiretkiä. Ne keksittiin oikeuttamaan ristiretkien juutalaisvainot, jälkeenpäin.
Ristiretkien aikana alaluokat oppivat myös, että juutalaiset yhteisöt olivat haavoittuvaisia. Laki ei suojellut juutalaisia. Tämä tieto piti vainoja yllä vuosisatojen ajan.

Juutalaiset määrättiin asumaan juutalaiskortteleissa. Vuonna 1215, gettojen ollessa yleisiä, kirkko määräsi juutalaiset pitämään "juutalaismerkkiä." Se oli yleensä keltainen ympyrä, joka symboloi juutalaisia ihmisinä jotka pettivät Kristuksen kullasta. Tosin kirkko pystyi ylläpitämään määräystä laajemmin vasta Baselin konsiilin jälkeen (v. 1434). Ja tietenkin Talmud julistettiin laittomaksi. Sitä ja muita juutalaisia teoksia poltettiin rovioilla Ranskassa 1300-luvulla. Kirkko näytti olettavan, että ilman rabbien opetuksia juutalaiset hyväksyisivät pian kristittyjen opetukset totuutena.
Martin Luther aloitti uskonpuhdistuksen melkein pro-juutalaiset mentaliteetilla. Se muuttui kuitenkin nopeasti, kun kaikki juutalaiset eivät kääntyneetkään luterilaisiksi yhden yön aikana. Martin kirjoitti kirjan nimeltään Juutalaiset ja heidän Valheensa. Hän vaati juutalaisten häätämistä Saksasta. Juutalaiset oli häädetty Euroopan valtioista, ja he kerääntyivät itään, Puolan ja Venäjän välille. Heidät oli ajettu yhteiskunnan pohjalle.

Musta surma ilmestyi tappamaan eurooppalaisia. Juutalaiset omasivat uskonnollisten sääntöjen sanelevat hygieniastandardit, jotka pitivät kuolemat suhteellisen alhaisina juutalaisten parissa. Tämä lisäsi juorujen virtaa. Juutalaiset levittivät tautia taikapusseilla, jotka oli täytetty ulosteilla ja kuukautisverellä. Kaupunkien kaivot oli yhdistetty salaisilla tunneleilla juutalaisten piilopaikkoihin. Kristittyjen mielissä juutalaiset muuttuivat demonisiksi olennoiksi. Uudet juutalaisvainot lisäsivät ruumiita ruton tappamien ihmisten päälle. Puukaiverrukset ja näytelmät kuvasivat juutalaiset olennoiksi joilla oli häntä, sarvet ja kaviot.
Natsit perivät kaiken tämän.

Siinä välissä oli kuitenki Ranskan vallankumous, jonka jälkeen juutalaisten vastaiset lait kumottiin. Jälleenrakennuksen aikana joissain paikoissa rajoituksia laitettiin kuitenkin takaisin voimaan. Venäjän vallankumous poisti samoja lakeja Itä-Euroopassa. Länsi-Euroopassa getot poistettiin, ja kansalaisoikeudet palautettiin, vasta 1800-luvun aikana. Saksassa poistettiin viimeiset lait ja rajoitukset vasta Weimarin tasavallan aikana (1919-33).

Kolmas ja viimeinen osa käsittelee sitä miten juutalaisvainojen teologiset perustelut muuttuivat maallisiksi.

Juutalaisvainot ja kristinusko, osa I

Kirjoitan pidemmän jutun juutalaisvainojen historiasta, ja siitä miten kristinusko on lietsonut sitä eri vuosisatoina. Lähteenäni on pääasiassa Faith and Fratricide: The Theological Roots of Anti-Semitism, kirjoittanut Rosemary Radford Ruether.

Faith and Fratricide kirjoitettiin vuonna 1974. Kirjan tarkoituksena on tarkastella kristinuskon ja anti-semitismin yhteistä historiaa. Nykyään kristityt - ainakin useimmat - sanovat juutalaisten olevan "valittu kansa" ja Israelin olemassaolo on ihan hyvä asia. Hieman yllättävää meille nykyaikaisille ihmisille on se, että tämä positiivinen kanta juutalaisuuteen nousi teologien keskuudesta esiin vasta holokaustin jälkeen. Toki juutalaisten asemaa parannettiin jo 1700- ja 1800 luvuilla. Useat huomasivat, että kristiusko oli saarnannut vähemmän mairittelevasti juutalaisesta uskosta, ja samalla kansasta. Ja näitä saarnoja oli esitetty käytännössä kristinuskon alusta lähtien. Juutalaiset olivat sokeita, sillä he olivat hylänneet Jeesuksen osoittaman Totuuden. Juutalaiset olivat hylänneet Jumalan. He olivat itsepäisesti tulkinneet väärin itse Jumalan asettamaa Lakia. He olivat pelastuksen ulkopuolella. He tappoivat Jeesuksen. Tällä tavalla kirkko oli vuosisatojen aikana luonut halvuksintaa juutalaisuutta kohtaan.

40-luvun lopulla kirjoitettiin Jesus et Israel, jossa historoitsija Jules Isaac, itse juutalainen, tutkiskeli miten Uusi testamentti esittää arveluttavaa materiaalia ja esittää juutalaisuuden uskonnottomana. Voisiko kristinuskoa puhdistaa anti-semitismistä? Jotkut alkoivat puolustaa Raamattua tällaisilta syytöksiltä. Jos kristinuskossa olisi jotain ennakkoluuloja juutalaisia kohtaan, niin ne oli varmasti lisätty siihen myöhemmin. Alkuperäinen puhdas kristinusko oli ilman tällaisia negatiivisia asioita. Useat kohdat saatiinkin selitettyä pois. Jotkut Jeesuksen kommenteista tarkoittivat vain niitä Jerusalemin juutalaisia, jotka eivät uskoneet hänen sanomaansa. Nämä juutalaiset olivat hylänneet Jumalan, ei koko kansa, joten oli väärin tulkita tämä anti-semitismiksi. Lisäksi useat syytöksen juutalaisten sokeudesta olivat profeetallisia kohtia joita esittivät Israelissa olevat kristityt. He halusivat koskettaa oman kansan sydämiä ja täten käännyttää heidät kristityiksi. Näitäkään kohtia ei tarkoitettu kuvauksiksi juutalaisuudesta. Mutta kaiken tämän jälkeen oli vielä kohtia, jotka tekivät selväksi kirkon ja synagogan konfliktin.

Paavi Johannes XXIII kutsui koolle Vatikaanin toisen konsiilin (vuonna 1959) ja uudistuksia alkoi tapahtua. Vatikaani alkoi vaatimaan, että katolilaiset tekevät enemmän yhteistyötä ja keskustelua juutalaisten kanssa. Julistuksessa vaadittiin katolilaisia saarnaajia ja opettajia kumoamaan myytit joita on laskettu juutalaisten harteille kristinuskon toimesta; he ovat hyljätty kansa, Jumalan kiroamia epäuskon takia. Nyt juutalaisuudesta kumpuavat yhtäläisyyden kristinuskoon nähtiin hyvinä asioina. Moderni ja yhteisymmärrykseen pyrkivä tulkinta antaa juutalaisuudelle mahdollisuuden. Kristinusko tarvitsee juutalaista historiaa ollakseen täydellinen, ja juutalaisuus tarvitsee Jeesusta ollakseen täydellinen. Kirkon ja synagogan välisestä toiminnasta seuraa armo ja parannus. Eroavaisuuksien yhteensovittamisesta seuraa suuri täyttymys Lopun koittaessa. Ja sitten on näitä liberaaleja nössöjä, jotka sanovat kaikkien uskontojen johtavan omalla tavallaan Taivaaseen, mutta unohdetaan nämä hipit.

Ongelma on kuitenkin vielä olemassa, jos tulkitsemme Raamattua tiukalla kannalla. Jotkut papit saarnaavat vieläkin kristinuskoa ainoaksi oikeaksi totuudeksi. Ei ole mitään keinoa saada pelastusta ilman juuri heidän tarjoamaa versiota Raamatusta. Monopoli taivaalliseen tietoon johtaa vääjäämättä sosiaalisiin asenteisiin ja poliittisiin päätöksiin.

Mutta mikä on se kriittinen ongelma?

Ratkaisematon kiista ei ole Jeesus tai hänen jumaluutensa. Se on väite siitä, että pelastuksen saa vain ja ainoastaan kristinuskon kautta.

Anti-semitismiä oli olemassa ennen kristinuskoa. Se kuitenkin perustui eri asiolle kuin kristinuskon levittämä anti-semitismi. Egyptiläiset kirjoittivat juutalaisia tapoja halveksivia asiota. Syynä oli itse juutalaisten pelastustarina, jossa egyptiläiset kuvattiin negatiivisessa valossa. Siksi papisto alkoi kirjoittamaan, että juutalaiset eivät paenneen Egyptistä, vaan heidät ajettiin pois, jotta egyptiläiset pääsisivät eroon lepraa levittävästä kansanosasta. Sapatti ei ollut mikään kunniallinen muisto, vaan osoitus kansan sairastavasta kunnosta. Matkallaan pois Egyptistä juutalaiset pystyivät matkustamaan vain kuusi päivää kerrallaan, sillä heidän sairas kunto pakotti kansan lepäämään. Tällaisia tarinoita koottiin yhteen 300-luvulla, ja ne kumottiin helleenijuutalaisten toimesta. Valheet jäivät kuitenkin elämään kansan keskuudessa.
Myös helleeneillä oli omat syynsä ihmetellä mikä juutalaisia oikein vaivaa. Heillä oli oma kulttuuri ja uskontoa, eikä sekoittumista päästetty tapahtumaan. Juutalaiset eristäytyivät, eivätkä suostuneet palvomaan virallisia jumalia. Koska kreikkalainen sivilisaatio oli maailman silmissä standardi ihmisten elämässä, aiheutti juutalaisten eriävä kanta skismoja. Juutalaiset sanoivat, että kreikkalaiset jumalat olivat vääriä jumalia ja kreikkalaiset tavat olivat "epäpuhtaita." Kulttuurien välinen kinastelu ja helleenien reaktiot eivät kuitenkaan ollut rasistisia (toisin kuin egyptiläisillä), sillä ne katosivat heti kun juutalainen luopui omasta Laistaan ja omaksui kreikkalaiset tavat. Anti-semitismi oli spontaania seurasta juutalaisen uskonnon sosiaalisista seuraamuksista. Sama syy johti kristittyjen vainoamiseen.

Tänä aikana jotkut juutalaiset oppineen ottivat vaikutteita kreikkalaisten filosofiasta ja juutalainen gnostilaisuus syntyi. Nämä gnostilaiset käänsivät juutalaisen uskonnon symboolit ylösalaisin omilla tulkinnoillaan. He kirjoittivat omia mysteerisiä tekstejä joissa juutalaisuus sai negatiivisen sävyn.

Mutta palataan kristinuskoon. Rooman keisarikunta otti haltuunsa Lähi-idän. Syntyi sotia roomalaisten ja juutalaisten välillä. Juutalaiset hävisivät. Sodat eivät kuitenkaan johtaneet juutalaisvainoihin. Roomalaiset halusivat rakentaa toimivan hallinnon jokaisen etnisen ryhmän ja Rooman hallinnon välille. Kun juutalaisten uskonnollisen määräykset kielsivät epäjumalien palvomisen samalla kun Roomalle piti osoittaa uskollisuutta, niin heille sallittiin toisenlaiset rituaalit. Sotien jälkeen roomalaiset halusivat rauhaa, eivät juutalaisten tuhoamista. Temppeli tuhottiin ja Jerusalem poltettiin maantasalle, mutta syynä oli se, että ne olivat juutalaisten vallankumouksellisten kokoontumispaikkoja. Sen jälkeen roomalaiset rakensivat nopeasti suhteet farisealaisten kanssa, jotta juutalaiset saataisiin rauhoittumaan. Rooman lakeihin lisättiin juutalaisten erikoisuuksiin soveltuvat kohdat. Yhteistyö ja -ymmärrys estivät vainot. Juutalaisilla oli erikoisasema pakanojen johtamassa keisarikunnassa. Tätä asemaa alettiin purkamaan, kun johto vaihtui kristityksi. Siksi onkin hieman outoa selittää kristittyjen anti-semitismiä pakanoilta perittynä. Historian valossa asiat menivät toisinpäin.
Kun kristinuskosta tuli valtionuskonto Rooman aikana, niin samalla he saivat monopolin. Kristinuskosta tehtiin ainoa hyväksytty uskonto. Pakanat ja kerettiläiset saivat parhaassa tapauksessa lähtöpassin, pahimmassa tapauksessa sytykettä. Mutta juutalaisuus sai taas erikoisaseman. Tosin erilaisen kuin aikaisemmin. Juutalaisuus sai olla ainoa ei-kristillinen uskonto. Se kuitenkin hyväksyttiin juuri ja juuri. Sen asema vastasi pariaa. Juutalaisten uskonto sai olla olemassa aikojen loppuun asti, jotta kaikki muistaisivat sen olevan tyhjä uskonto joka oli menettänyt valituksi tulemisen ja sisäisen henkisen voiman. Sen olemassaolo osoittaisi kristinuskon olevan Jumalan valittu uskonto ja todistaisi kristinuskon lopullisen voiton. Kun Kristus palaa takaisin, juutalaiset joko hyväksyvät olleensa väärässä tai joutuisivat lopulliseen kadotukseen. Kirkko piti yllä käsitystä siitä, että juutalaisuus oli väärä uskonto.

Lakeja muutettiin asteittain juutalaisten aseman huonontamiseksi 300- ja 400-luvuilla. Kun juutalaiset menettivät jonkin oikeuden, sitä ei saatu takaisin kokonaisuudessaan, ja heitä kohtaan asetetut rajoitukset kovenivat. Ensimmäisiä lakeja tehtiin Konstantinus Suuren aikana. Juutalaiset eivät saisi pitää kristittyjä orjia. Ensin tämä muotoiltiin siten, että juutalaiset eivät saaneet ympärileikata orjiaan. Täten estettiin juutalaisten käännytystyö palvelijoiden parissa. Kristinusko oli saanut paljon uusia jäseniä juuri tällä käännytystekniikalla. Eli ensin kiellettiin palvelijoiden käännyttäminen juutalaisuuteen, sitten kiellettiin kristittyjen orjien omistaminen. Kirkko ei ottanut selvää kielteistä kantaa orjuuteen sinällään (itsessään suuri häpeä meidän silmissä), mutta juuri tällainen juutalaisten harjoittama orjuus oli tiukan valvonnan alla. Lisäksi oli teologisesti sietämätöntä sallia Jumalan hylänneiden pitää Kristuksen löytäneitä ihmisiä orjina. Tällä ei tarkoitettu, etteikö kristityt saisi pitää kristittyjä orjia.

Laki teki myös mahdolliseksi vapautua juutalaisten alaisuudesta kääntymällä kristityksi. Aika varmasti moni orja hoksasi tämän ja "löysi" Jeesuksen. Tästä oli taloudellisia seuraamuksia juutalaisille. Orjuuteen perustuvassa ekonomiassa oli mahdotonta ylläpitää mitään suurta valmistus- tai maatalousyrittäjyyttä ilman orjia. Juutalaiset eliminoitiin kristittyjen yhteisöjen liike-elämästä. Juutalaiset saivat jatkaa orjien välittäjinä, mutta vain ei-kristittyjen orjien. Eräs lain seuraamus oli myös juutalaisten epäsuora häätö maatalouksien ja maiden omistajuudesta.
Samalla juutalaisten uskonnollinen- ja kotielämä joutui muuttumaan, sillä sapatin aikaiset työt (mm. synagogan lyhtyen sytyttäminen) teetettiin orjilla, jotka eivät olleet juutalaisia. Kristityt tekstit kielsivät suoraan ketään kristittyä sytyttämästä synagonien lyhtyjä.

Toinen laki kielsi juutalaisia käännyttämästä ihmisiä. Samalla juutalaisia kiellettiin puuttumasta kristittyjen käännytystyöhön juutalaisten parissa. Juutalaiseksi kääntymisestä tai kääntymisessä auttamisesta tuli rikos. Tuoreelta juutalaiselta takavarikoitiin omaisuus. Myöhemmin rangaistuksia kovennettiin. Joissain valtioissa otettiin käyttöön kuolemanrangaistus. Eikä siinäkään kaikki. Jotkut lait tekivät mahdolliseksi takavarikoida omaisten omaisuus jopa viisi vuotta käännytetyn/käännyttäjän kuoleman jälkeen.
Yksi kiistelty ongelma oli vainotun (pakkokastetun) juutalaisen halu palata juutalaisuuteen. Jos juutalainen haki turvapaikkaa kirkolta, niin hänellä oli oikeus palata juutalaisuuteen. Myöhemmin jopa tämä oikeus poistettiin Justinianus I:sen aikana. Kastetta ei voinut kumota mitenkään. Jotkut kristityt lastenhoitajat tekivät juutalaisten lasten kohdalla tällaisen tempun. Ainakin virallisesti kirkko ei hyväksynyt pakkokastetta. Tehtiin lisää lakeja, joilla kiellettiin juutalaisten yritykset vakuutella pakkokastettua takaisin juutalaisuuteen.

Avioliitto joutui myös vastaavien muutosten kouriin. Ensin juutalaisia miehiä kiellettiin ottamasta vaimoja tietyistä paikoista. Lopulta tehtiin kristityille laittomaksi mennä naimisiin juutalaisen kanssa. Rangaistuksena kuolema. Kirkko erotti seurakunnasta sellaiset kristityt, jotka elivät yhdessä juutalaisten kanssa.

400-luvun lopulla tehtiin uudenlaisia lakeja, joilla alennettiin juutalaisten sosiaalista asemaa. Juutalaisilta evättiin kaikki sotilaalliset ja siviiliarvot, ja lopulta heiltä kiellettiin kaikki julkiset virat. Myöhemmin heiltä kiellettiin oikeus toimia lakimiehinä ja tuomareina. Heidän oikeutta toimia todistajina kristittyjä vastaan rajoitettiin. Theodosius Suuren tekemät lakikokoelmat (Codex Theodosianus) voi kiteyttää näin; juutalaisilla ei saa olla valtaa kristittyihin. Se olisi "loukkaus kristinuskoa vastaan." Juutalaisia varten luotiin myös oma vero, ainoana ryhmänä, jonka keräämistä jatkettiin eri muodoissa.

Vuonna 423 juutalaisia kiellettiin rakentamasta ja korjaamasta synagogia. Tällaisia lakeja laadittiin yhä uudelleen ja uudelleen, aina 1800-luvulle asti. Tiettyjä juutalaisia uskonnollisia juhlia ei saanut pitää. Alettiin esittämään väitteitä, että juutalaiset rituaalit pilkkaavat kristinuskoa. Juutalaiset pakotettiin myös noudattamaan kristillisiä avioliitto-, avioero- ja verisukulaisuuslakeja. Jopa juutalaisten omia uskonnollisia asioita piti alkaa selvittämään roomalaisissa oikeussaleissa.
Vuonna 425 juutalaiset määrättiin noudattamaan kristillisiä juhlapyhiä ja paastoja. Samalla vuosisadalla alkoi käytäntö, jolla juutalainen yhteisö pakotettiin kuuntelemaan kristittyjen käännytyssaarnoja.

Määräykset ja kiellot tunkeutuivat yhä syvemmälle. Lahjojen saaminen tai antaminen kristittyjen ja juutalaisten välillä kiellettiin. Samoin kävi illalliskutsujen esittämiselle ja rahan lainaamiselle. Kaikenlainen uskonnollinen yhteistyö kiellettiin. Rabbit eivät saaneet siunata peltoja. Kristityt, erityisesti papit, eivät saaneet osallistua juutalaisten juhliin, pääsiäistä ei saanut viettää juutalaisten kanssa, eikä heiltä saanut hyväksyä uskonnollisia lahjoja.
Eräs huomattava uskonnollinen muutos oli kastekaavojen päivittäminen. Ensimmäisen vuosisadan aikana kastekaavoissa oli eroja. Juutalaisten kohdalla kaavat olivat lyhyempiä kuin pakanoiden. Monoteistit olivat jo lähempänä kristinuskoa. Juutalaisten ei tarvinnut mainita demonienpalvonnan hylkäämistä. Mutta viidennen vuosisadan aikana tilanne muuttui. Uudet kastekaavat esittivät juutalaiset enemmän demonisina ja vastustuskykyisinä kristinuskolle kuin muut käännynnäiset. Juutalaisen täytyy kutsua päälleen monia kirouksia, jos he eivät oikeasti hylkää kaikkia juutalaisia tapoja, ja kiroa juutalaista kansaa sekä heidän historiaa kristillisillä moitteilla. Samoissa kaavoissa esitetään myös idea siitä, että juutalaisten odottama messias olisi oikeasti Anti-kristus.

Kaikki nämä lait ja kirkon esittämät juutalaistenvastaiset saarnat aiheuttivat väkivaltaisuuksia juutalaisia yhteisöjä vastaan. Tämä todellisuus tulee ilmi monista ja jatkuvista kielloista polttaa ja vandalisoida synagogia, ja juutalaisvainojen hillitsemiseen pyrkivistä laeista. Usein vastuussa oli fanaattinen munkki, joka usutti kansaa juutalaisten hautausmaita, synagogia ja muuta omaisuutta vastaan. Joskus löytyi jopa piispoja, jotka hyväksyivät sellaisen toiminnan tai määräsivät paikalliset juutalaiset pakkokasteen kohteeksi.

Keisarillinen laki kielsi kaiken vahingonteon, ja vaati korvauksia kristilliseltä yhteisöltä, mutta maallistuneet hallitsijat kohtasivat vastarintaa piispojen suunnalta, kun he yrittivät ylläpitää suojelevia lakeja. Pohjois Italiassa poltettiin piispan käskystä synagoga ja tilalle pystytettiin kirkko. Juutalaisille asukkaille tarjottiin vaihtoehdoiksi joko ottaa vastaan kaste tai lähteä pois. Vastaavaa tapahtui myös Syyriassa ja Palestiinassa. Neljäkymmentä munkkia tuhosia synagogia ja temppeleitä Palestiinassa vuonna 413. Tehtävä saatettiin päätökseen Jerusalemissa teurastamalla Itkumuurille kokoontuneet juutalaiset. Keisarit eivät hyväksyneet näitä väkivaltaisuuksia, mutta viidennellä vuosisadalla heidän kykyjä rajoittaa niitä heikennettiin. Vainoajat pakotettiin vain tekemään korvauksia, mutta rangaistuksia ei määritelty sen enempää. Kirkon korkeat johtajat eivät myöskään suostuneet antamaan korvauksia synagogien tuhoamisesta, joten keisarillisia lakeja ei noudatettu juutalaisten suojelemiseksi. Piispojen kanta tuhottuihin synagogiin oli käytännöllinen. "Synagogien polttaminen ei jättänyt paikkaa jossa Kristus voitiin kieltää", kuten Milanon piispa Ambrosius kirjoitti. Jos piispa rakentaisi synagogan, niin se olisi uskostaluopumista. Ambrosius kirjoitti lisää synagogista. Ne olivat kuulemma vääräuskoisten pesiä, jumalattomien kotia, hullujen piilopaikkoja, itse Jumalan kirouksen alaisia. Hieman kärkästä tekstiä, jota kukaan moderni piispa ei varmasti uskaltaisi enää sanoa ääneen. Tiettyjen keisarien epäonnet selitettiin sillä, että he pakottivat kristityt rakentamaan tuhoamansa synagogat.

Yhä useammin keisarit ja piispat määräsivät juutalaisten pakkokasteita, ja näistä seurasi mellakoita. Monet juutalaiset tapettiin tai häädettiin. Lakikokoelmissa juutalaisiin viitattiin ryhmänä jota Jumala vihasi. Kokoelmista löytyy paljon negatiivisia ja teologisia lisänimiä juutalaisille. Juutalaista puhuminen alkoi tarkoittaa saasteesta, tartunnasta ja taudeista puhumista.

Jatkuu...

En voi olla enää ateisti

Monta vuotta siinä vierähti, mutta nyt olen löytänyt kumoamattoman todisteen Jumalan olemassaololle. Hieman nolottaa, että en ole aikaisemmin tiennyt tätä. Ehkä aiheen arkaluontoisuuden takia teistit eivät ole toitottaneet tätä todistetta ympäri maailmaa. Noh, tässä se on.

Salma Hayek kertoi David Lettermanin haastattelussa olleensa nuorena lattarintainen, ja kaikki pojat puhuivat vain rintavista tytöistä. Eräänä päivänä Salma meni äitinsä mukana kirkkoon, jossa sai kuulemma aikaan ihmeitä rukoilemalla. Salma pujahti vielä salaa takaisin kirkkoon ja rukoili pyhällä paikalla rintoja itselleen.

Ja auta armias Luoja, hän sai sellaiset.

Eka Youtube-videoni

Wanha seinäkello, jonka korjasin viikko sitten. Kylläpä se naksuttaa kauniisti. Koneiston seinät on tehty puusta, laakerit kellomessingistä ja akselit teräksestä. Kello on yli sata vuotta vanha.

Korppikotkat laskeutuvat

Madeleine McCann on vieläkin kateissa, ja tietenkin ihmisten epätoivolla ja surulla elävät meediot ovat ilmestyneet julkisuuteen. Amanda Hart ja Ben Murphy ovat ennustajia/meedioita jotka ovat valmiita antamaan korvaamatonta tietoa Madeleinen olotilasta ja sijainnista. Kun he laukovat tarpeeksi monta epämääräistä ja vihjailevaa arvausta, niin jokunen voi peräti mennä kohdalleen sitten kun Madeleine löytyy. Toistaiseksi en ole saanut selvää, onko tyttö vielä hengissä näiden meedioiden mielestä. Kuolleiden kanssa keskusteltaessa luulisi tietävän ketkä ovat "siirtyneet toiselle puolelle", eli kuolleet. Tosin aina tämäkään tietolähde ei ole luotettava. Esim. Saddam Husseinin kohdalla tietyt meediot olivat ilmoittamassa, että Saddam oli kuollut, vaikka mies virui piilossa. Henkiolennot voivat siis juksata meedioita.

Amanda Hart ja Ben Murphy saavat nyt ilmaista julkisuutta, kunhan pakottavat itseään paikallisiin lehtiin ja tv-uutisiin. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat uskoa. Randin viikottaisessa kolumnissa mainitaan, että Alison Duboisia (TV:stä tuttu) on pyydetty antamaan neuvoa Madeleinen etsimisessä.

Höpinää planeetoista ja ilmastosta

Kadonneen planeetan metsästys

Jokin aika sitten löydettiin mahdollisesti elämälle sopiva planeetta. Etsintä jatkuu, sillä universumista löytyy takuuvarmasti useampia Maan kaltaisia planeettoja. Ne pitää vain löytää satojen miljardien tähtien ympäriltä. Etsinnässä käytettävä teknologia paranee vuosien vieriessä. Eurooppalaiset ovat tämän etsinnän kärjessä COROT avaruusteleskoopillaan. COROT, joka laukaistiin joulukuussa 2006, on osoittautunut kymmenen kertaa tarkemmaksi kuin luultiin. Teleskoopilla voisi havaita Maan kokoisia pieniä planeettoja. Toistaiseksi teknologia on mahdollistanut kaasujättiläisten kokoisten kohteiden löytämisen. Tähdet voivat huojua kiertolaisten vaikutuksesta. Mitä suurempi kiertolainen ja mitä lähempänä tähteä se on, sitä suurempi huojunta, ja sitä helpompi se on havaita. Tämän takia olemme toistaiseksi havainneet eniten Jupiterin kaltaisia jättiläisiä, jotka kiertävät tähtiä erittäin nopeasti. Kun eksoplaneetta kulkee kiertoradallaan tähden edestä, se aiheuttaa pienoisen himmenemisen tähden valovoimakkuudessa. Ja COROT havaitsee tuollaisia valovoimakkuuden muutoksia. Kun COROT saa ohjelmapäivityksen, niin sen tarkkuuden pitäisi parantua jopa 30 kertaiseksi. Parannukset mahdollistavat kaksiviikkoisten kiertoratojen tarkkailun. COROTin kolmivuotisen tehtävän aikana käydään läpi kymmeniä tuhansia tähtiä. Mutta tämä on vasta pieni hiekanjyvä verrattuna siihen määrään, joka odottaa tarkkailua. Uudet avaruusteleskoopit ja uudet tekniikat tulevat varmasti lisäämään löydettyjen eksoplaneettojen määrää radikaalisti seuraavan sadan vuoden aikana. Ja aika varmasti samalla varmistuu, että Maa ei ole niin ainutlaatuinen tässä maailmankaikkeudessa kuin haluaisimme uskoa. Ensin ajattelimme Maan olevan maailmankaikkeuden keskipiste. Sitten meidän Aurinko ja tähtijärjestelmämme otti tämän aseman. Sitten meidän galaksimme oli se tärkein galaksi. Sitten laskimme, että taivaalla on palttiarallaa sata miljardia galaksia.

Lämpeneekö ilmasto?

Epämiellyttävä totuus pyöri viime keskiviikkona Nelosella. Samalla Tiede-foorumilla ilmestyi The Great Climate Change Swindle-dokkarin hehkutusta vastapainona Al Goren propagandalle. Harmi vain, että kyseisen brittiläisen dokkarin on tehnyt mies, joka tunnetaan haastateltavien sanoman vääristelystä ja luovasta editoimisesta.
Eräs tuoreista lämpenemisen vastaisista jutuista on ollut tieto siitä, että pohjoiset meret ovatkin yllättäen viilentyneet. Tämän tiedon toi meille vuonna 2000 aloitettu Argo-projekti, jolla mitattiin merien lämpötilaa ja suolaisuutta. Siihen käytettiin 3000 sensorin verkostoa, jotka ottivat lukemia 2000 metrin syvyyteen asti. New Scientist, 28 april, kertoo mikä meni pieleen. Valitettavasti noin 300 sensoria asettui kuitenkin väärälle syvyydelle ja antoi lukemia jotka tulkittiin tulevan läheltä pintaa. Argo-projektia edeltävät mittaukset tehtiin XBT-sensoreilla, jotka heitettiin mereen ja sitten vajosivat hitaasti. Nämä sensorit eivät vajonneet niin nopeasti kuin oletettiin. Ne antoivat liian korkeita lämpötilalukemia ja jotkut Argo-sensorit liian matalia. Tämä tuotti yllättävän suuren merien viilenemisen kun lukemia verrattiin. Kun sensorien tuottamat tulokset kalibroitiin uudelleen ja virheelliset lukemat poistettiin yhtälöstä, niin merien viileneminen katosi.

New Scientist, 5 may, lukijoiden kirjeissä on Gregory Bradleyn kirjoittama yhteenveto ilmastokinastelusta. Käännän sen suomeksi.
Testi selviää ilmiön nimestä: Kasvihuoneilmiö. Sen falsifioimisen tarvittaisiin vain kontrolloiduissa olosuhteissa tehty koe, joka ei tuottaisi lämpenemistä kun kasvihuonekaasuja lisättäisiin ilmakehään. Itseasiassa, kaikki sellaiset kokeet ovat tuottaneet kasvihuoneilmiön. Lisäksi tiedämme, että ihmiset päästävät suuria määriä kasvihuonekaasuja ilmakehään; mittauksemme osoittavat, että kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat nousussa ilmakehässä; samoin lämpötilat ovat nousemassa.
Kaikki nämä tekijät vaikuttavat siihen onko teoria totta, joten todistustaakka vaikuttaisi olevan niillä, jotka ehdottavat vaihtoehtoisia selityksiä ilmaston lämpenemiselle. Heidän pitäisi selittää miksi kasvihuonekaasut eivät aiheuta sitä.
Ihmisten tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ovat yksinkertaisin selitys havaitulle ilmiölle.

Katsaus ID-tutkimukseen

Viime vuonna tarkastin mitä kaikkea IDeistit ovat kirjoittaneet huipputieteellisessä ISCID-julkaisussaan. En onnistunut löytämään yhtään tutkimusta, jossa tehtäisiin ihan oikea positiivista tutkimusta ID:n näkökulmasta.

Eikä äsköinen katsaus ole sen tuottavampi. Tuorein ISCID-julkaisu on vieläkin vuodelta 2005. Minne tämä vallankumouksellinen tieteenuudistaja on oikein siirtynyt?

Tässä vielä kertaus siitä mikä ISCID oikein on:

"The International Society for Complexity, Information, and Design (ISCID) is a cross-disciplinary professional society that investigates complex systems apart from external programmatic constraints like materialism, naturalism, or reductionism. The society provides a forum for formulating, testing, and disseminating research on complex systems through critique, peer review, and publication. Its aim is to pursue the theoretical development, empirical application, and philosophical implications of information- and design-theoretic concepts for complex systems."

ID:n kadonnut into voi masentaa joitain ihmisiä, mutta ei hätää! Uusi paranneltu versio on ilmestynyt:

Intelligent Designr

Flock of Dodos ekstraa Youtubessa

Flock of Dodos elokuvaa esitetään USA:n televisiossa, ja nyt ohjaaja Randy Olson on laittanut 6 minuuttisen pätkän elokuvan ekstroista. En malta odottaa, että dvd tulee myyntiin.

R.I.P. Jerry Falwell

TV-evankelista Jerry Falwell meni ja käänsi kuppinsa nurin. Amerikka menetti väkevimmän saarnaajan. Varmasti jo huomenna ilmestyy uusi Jumalan edustaja, joka jatkaa Falwellin viitoittamalla tiellä kohti raamatullista valtiota. Voi Jerry, kuinka vähän kaipaamme sinua ja mielipiteitäsi: Ihmisoikeustaistelijat ovat saatanan palvelijoita, Civil Rights Movement oli mielestäsi Civil Wrong Movement, homoseksuaalit yrittävät vallata maailman (Mutta millaiset pirskeet siitä tulisi? P.A.), rotuerottelu oli ihan jees juttu vaikka vaihdoitkin kantaasi viimeisinä vuosina, teit konkursseja velkojien välttämiseksi, rahastit hyväuskoisilla, valehtelit omista homojenvastaisista kommenteistasi ja jäit kiinni, annoit avoimesti tukea Guatemalalaiselle massamurhaajalle, sillä taistelihan hän kommunisteja vastaan (Rios Montt), jne.

Lepää rauhassa...

Christopher Hitchens antoi kauniin muistopuheen eräässä CNN ohjelmassa.

Sodan epävarmuus

Vuoden 1942 lopulla Guadalcanalin saaristossa amerikkalaiset ja japanilaiset sotalaivat ottivat yhteen moneen kertaan. Kerron nyt eräästä taistelusta, joka osoittaa ettei mikään ole varmaa. Suurimmat mittelöt olivat takanapäin, ja vuoden 1943 tammikuussa japanilaiset olivat kokeneet ratkaisevia tappioita. He aloittivat Guadalcanalin evokuoimisen.

Listaan ensin joukkueet. Japanin keisarillisella laivastolla oli pelissä kuusi hävittäjää, jotka oli tungettu täyteen maajoukkoja ja varusteita. Nämä piti toimittaa vahvistuksiksi viimeisille japanilaisille tukikohdille Tassafarongan lähellä. Lisäksi kaksi muuta hävittäjää toimi rahtilaivoina toimivien hävittäjien turvana. Japanilaista hävittäjäryhmää komensi amiraali Tanaka. Kuten aina, nämä vahvistukset vietiin perille yöllä, sillä japanilaiset hallitsivat silloin. Kun aurinko paistoi, niin meret kuuluivat amerikkalaisille. Kun se laski, japanilaiset vahvistukset ilmestyivät piilosta ja vahvistivat saaren maajoukkoja. Nämä vahvistuskolonnat tunnettiin nimellä Tokyo Express. Japanilaisten yötaistelutaktiikat ja yökiikarit peittosivat amerikkalaiset versiot. Lisäksi heillä oli tekniikaltaan paremmat torpeedot.

Vastassa oli amerikkalaisten juuri tätä tarkoitusta varten koottu joukko risteilijöitä ja hävittäjiä. Amiraali Kinkaid oli jo pitkään vaatinut eräänlaisen iskuryhmän muodostamista, ja sen kouluttamista yötaisteluja varten. Amiraali Halsey myönsi hänelle neljä raskasta risteilijää; Minneapolis, Pensacola, New Orleans ja Northampton, kevyt risteilijä Honolulu ja neljästä kuuteen hävittäjää. Kinkaidilla ei ollut aikaa kouluttaa miehistöjä, sillä uusi Tokyo Express oli matkalla Guadalcanaliin. Komentajaksi päätyi amiraali Wright.

Taistelutantereen nimi oli Ironbotton Sound, ja sinä yönä oli tyyntä. Meri oli kuin mustaa peiliä. Amerikkalaiset vesitasot eivät voineet lähteä yölennoille, eivätkä voineet tämän takia valaista soihduilla kohti tulevaa Tokyo Expressiä. Japanilaisilla laivoilla ei ollut tutkia. Amerikkalaisilla oli. Hävittäjä Fletcher oli amerikkalaisen ryhmän kärjessä, ja sai tutkaruudulleen kontaktin kello 23:16. Koko Tanakan hävittäjäryhmä näkyi tutkalla. Kohteet olivat paapuurissa (=vasemmalla). He olivat hitaasti matkalla päämäärään saaren rannikkoa pitkin. Fletcherin komentaja, joka komensi hävittäjäryhmää, pyysi lupaa laukaista torpeedot kaikkien viiden hävittäjän voimalla.
Japanilaiset olivat käytännössä jumissa saaren ja amerikkalaisten välissä. He eivät olleet havainneet ylivoimaista vihollista. Amerikkalaisilla oli yllätys puolellaan. Tämä voi päättyä vain yhdellä tavalla, eikä siitä ole epäilystäkään.
Kyllä. Jenkit kokivat nöyryyttävän tappion.

Amiraali Wright pähkäili kokonaiset neljä minuuttia laukaistako vai ei. Lopulta hän antoi luvan, mutta oli jo hävinnyt. Kun torpeedot olivat vedessä kello 23:21, niin japanilaiset olivat ohittaneet amerikkalaiset ja etäisyys oli liian pitkä amerikkalaisille torpeedoille. Välittömästi viimeisen torpedon lähtiessä matkalle, Wright määräsi risteilijöiden avata tulen. Laukausten välähdykset ilmoittivat Tanakalle, että amerikkalaiset ovat lähellä. Hän oli määrätietoisempi komentaja kuin Wright. Huolimatta yllätetyksi tulemisesta, täyteen tungetuista käytävistä ja kansista, ja vihollisen tulituksesta, Tanakan kurinalaiset miehistöt onnistuivat laukaisemaan reilut kaksikymmentä nopeaa torpedoa. Ja amerikkalaisten tulitus kohdistui vain yhteen japanilaiseen hävittäjään, Takanamiin. Se oli ainoa alus jonka amerikkalaiset onnistuivat upottamaan.
Yksikään amerikkalainen torpedo ei löytänyt kohdettaan, mutta kello 23:27 japanilaiset "pitkät keihäät" repivät Wright'in risteilijöiden kylkiä. Minneapolis koki kaksi vahvaa räjähdystä ja oli pois taistelusta heti alkumetreillä. New Orleans yritti liikehtiä Minneapoliksen tueksi, mutta törmäsi torpeedoon, joka leikkasi irti laivan keulan ja 2. tykkitornin. Pensacola yritti väistää kahta palavaa sisaralustaan ja joutui samalla liekkien valaisemaksi. Laivan siluetti oli otollinen kohde japanilaisten tulenjohtajille. Pensacola sai suoran osuman torpeedosta, ja räjähdyskohdasta alkoi purkautua palavaa polttoainetta suurena soihtuna. Honolulu onnistui karkaamaan viisaan komentavan upseerin johdolla. Northampton ampui 18 yhteislaukausta 8-tuumaisilla tykeillään. Vastapainoksi laiva kärsi kaksi torpedoa ja upposi kolmen tunnin pelastusyritysten jälkeen.

Kello 01:30 kaikki japanilaiset laivat olivat matkalla takaisin turvaan, paitsi tietenkin uppoava Takanami. Amerikkalaiset tappiot olivat huomattavasti pahempia. Yksi uponnut raskas risteilijä oli tuntuva menetys. Kolme raskasta risteilijää saatiin pelastettua uppoamiselta, mutta ne joutuivat korjaustelakalle syksyyn asti.

Tassafarongan taistelu muistuttaa meitä siitä, että kaikki ei aina mene niin kuin voisi kuvitella. Ylivoimainen ja yllätyksen omavaa voima voi hävitä pienemmälle ja yllätetylle, jonka kannet ovat täynnä rahtia. Tanaka ei saanut toimitettua vahvistuksia perille, joten amerikkalaiset saivat edes jonkinlaista lohtua yön tapahtumista.

T. rex söi kookospähkinöitä

Kreationistien tuore museo lupasi esittää luotettavaa ja asiantuntevaa tietoa Raamatullisesta maailmasta. Kuitenkin museon esitteissä mainitaan mm. seuraavaa:

- T. Rex söi kookospähkinöitä. Tämä selittää vahvat ja terävät hampaat.

- Ennen kuin Aatami ja Eeva karkotettiin paratiisista, niin kaikki dinosaurukset olivat kasvissyöjiä.

- Nooan arkkiin mahtui dinosauksia, sillä ne otettiin kyytiin vauvoina.

Hitto! Minä haluan noita esitteitä. Sainkohan niitä jos kysyisin kauniisti sähköpostin välityksellä?

Dembski teki virheen, ja korjasi asian

Elämme historiallisia aikoja, sillä William Dembski on korjannut Uncommon Descentissä olleen asiavirheen. Dembski oli saanut emailia eräältä australialaiselta ystävältä. Tämä ystävä oli tehnyt haun, jonka perusteella olisi pitänyt selvitä kuinka monta tieteellistä julkaisua Richard Dawkinsilla on. Haku tuotti vain kolme tulosta. Dembski ilmoitti tästä "shokeeraavasta löydöstä" blogissaan. Kolmas kommentti ilmoitti kuitenkin lisää tuloksia. Jehu listaa ainakin 33 Dawkinsin tieteellistä julkaisua. Muut ovat lähettäneet Dembskille lisää sähköpostilla.

"However much I may despise what Dawkins stands for, my initial impulse to believe the worst about the man with regard to his publication record was wrong."

-Dembski

Kannattaa myös huomioida minkälainen otsikko alkuperäisellä viestillä oli (selviää linkistä):

"Dawkins: I'm a scientist and I have one peer-reviewed publication"

Olisi ollut kiva keritä näkemään minkälaista Lälläspöö-tekstiä Dembski kirjoitti alkuperäisessä viestissä. Onneksi sentään virhe on korjattu ja faktat on oikaistu.

Sotahistoriaa

Tein inventaaria kaikista sotahistoriakirjoista joita olen lukenut. Paino on tietenkin toisessa maailmansodassa. Parhaimpiin ja opettavaisimpiin lukuelämyksiin kuulu tämä Top-5:

Stalingrad, Antony Beevor

Eräs ratkaisevista taisteluista Neuvostoliiton ja Saksan välillä tapahtui yhden kaupungin sisällä ja ympärillä. Taistelut olivat verisiä lähitaisteluja rakennusten sisällä, kun korttelit vaihtoivat omistajaa kerta toisensa jälkeen. Kirja kertaa lukemattomia esimerkkejä ihmisten halusta elää kauhun keskellä, ja siitä miten parhaimmat ja pahimmat yksilöt pystyvät muuttamaan historiaa yhdellä teolla. Stalingradin kurjuus muistuttaa parhaiten sodan kauhuista. Tai, no, jotain kamalampaa oli tulossa.

Berlin - Downfall, Antony Beevor

Yksi voima jyräsi natsien yli kuin pysäyttämätön jyrä. Se voima oli Puna armeija. Kirja alkaa kertomalla saksalaisten epätoivista viivyttelytaisteluista ja siviilien evakoimisesta. Evakointi tosin tulkittiin tappiomielialan lietsomiseksi, joten pian ne lopetettiin. Siviilit eivät saaneet turvaa hallitukseltaan. Neuvostoliittolaiset sotilaat eivät antaneet armoa natseille, eikä siviileille. He halusivat kostaa ÄitiVenäjän kokemat kauhut, korkojen kera. Jopa ne maat jotka olivat joutuneet Saksan valloittamaksi saivat kärsiä Stalinin ikeen alla. Antautuneet venäläissotilaat olivat pettureita, joten saksalaisten vankileireistä vapautuminen ei ollutkaan hyvä asia sotavangin kannalta. Edessä oli matka Siperiaan. Samalla kerrotaan niistä asioista joista Puna armeijan veteraanit vaikenevat vielä tänään; sotilaat joivat itsensä känniin ja joukkoraiskasivat niin lapset kuin vanhukset.
Sitten olikin itse pääkaupungin vuoro, ja Hitlerin hulluus sai aikaan korkeimmat kakofoniat. Jopa ennen niin uskolliset seuraajat huomasivat virheensä. Mieshän oli hullu! No shit. Jotain kertoo myös se, että viimeisten viikkojen aikana saksalaiset yrittivät viivyttää venäläisiä kaikin keinoin, mutta antoivat heikkoa vastarintaa amerikkalaisille ja briteille. Sotilaat tiesivät mitä eroa on antautua jenkeille tai venäläisille.
Tässä vaiheessa saksalaisista tulee sankareita, kun tietyt kenraalit ottavat aloitteen omaan käteensä ja yrittävät avata evakointitien kaupunkiin, valtavien vihollisdivisioonien läpi. Täällä käytiin sodan epätoivoisimmat taistelut. Venäläiset olivat hurmassa päästessään verivihollisen sydämeen ja saksalaiset taistelivat kansansa tulevaisuudesta. Vaikuttavaa kamaa, eikä tippaakaan tylsää.

Pegasus Bridge, Stephen E. Ambrose

Jos tykkäsin Taistelutovereista (Band of Brothers), niin ahmit tämän kirjan illassa. Reilu 200 sivua tiukkaa tekstiä siitä kuinka britannian laskuvarjojoukot koulutettiin ja varustettiin Normandian maihinnousua varten. Eräs ratkaisevimmista kohteista oli Benouville kaupungin kaksi siltaa. Kohteen nimi oli Pegasus-silta. Britannian 6. laskuvarjodivisioonan D komppanian joukot saivat vastuulleen tämän kohteen haltuunottamisen. Siltojen pitäisi olla ehjänä ja brittien hallinnassa kun rannalta tulevat panssarijoukot etenevät Caenia kohti.
Kerrontatyyli on kuin kunnon romaanista. Sotilaat kuvataan ihmisinä eikä ramboina. Jotkut tosin saavat jopa Rambon näyttämään nössöltä. Jopa viholliset saavat inhimilliset kasvot.

D-Day, Stephen E. Ambrose

Kaikki mitä ihmisen tarvitsee tietää historian kuuluisimmasta maihinnoususta. Aluksi kerrotaan mitä tapahtui amerikkalaisten sektoreilla, sitten keskitytään brittien ja kanadalaisten seikkailuihin. Reilu 600 sivua pelkkää faktaa siitä mitä varusteita, aseita ja taktiikoita käytettiin molemmin puolin vallia. Poliittista kinastelua, joukkojen kouluttamista, uhkarohkeita tiedusteluretkiä miinakenttien keskellä (piti saada näyte rannan hiekasta, jne).
Tämä on se kirja, joka täytyy lukea, ennen kuin voi sanoa tietävänsä miten taistelu eteni ja miksi liittoutuneet pääsivät voittamaan. Kun olet saanut kirjan loppuun, niin ymmärrät miksi jenkkien Omaha ranta on niin usein pelien ja elokuvien näyttämönä. Se oli helvetti maanpäällä. Mutta kirja kannattaa lukea valtavan kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Operaation monimutkaisuus ja toteuttaminen oli eräs historian merkkipaaluista.

Wild Blue, Stephen E. Ambrose

741 pommittajalaivue, ja erityisesti Dakota Queenin miehistö, koostui nuorista pojista, jotka lensivät B-24 Liberator pommittajilla. Konfliktin aikana lennoilla oli pahimmillaan 50% kuolleisuuslukemia. Tukikohta rakennettiin Italiaan, ja sieltäkäsin lennettiin pommittamaan Saksaa ja Itävaltaa. Ambrose kuvaa viihdyttävästi miehistöjen elämää ja lentojen aikaista kauhua kun mustat ilmatorjunnan tuottamat räjähdykset tulevat yhä lähemmäksi, kirkas päivä muuttuu yöksi, niin sankkaa torjuntatuli oli pahimmillaan (saksalaiset oppivat keskittämään tulen "laatikoihin"), kunnes sirpaleet ropisevat lentokoneen peltejä vasten. Joskus kuuma kuolema pamahtaa siiven läpi, joskus rungon, joskus navigaattorin pään. Ja tietenkin Luftwaffen hävittäjät todistavat tehokkuutensa syöksymällä esiin juuri silloin kun ei pitäisi.
En voi käsittää mistä nämä pommikonemiehistöt saivat rohkeutta lähteä lennoille yhä uudelleen ja uudelleen.
B-17 Flying Fortress miehistöt eivät tietenkään myönnä, että B-24 Liberator olisi ollut parempi pommittaja. B-24 pommittajilla oli tosin pienemmät tappioluvut: 13,3% verrattuna B-17 pommittajien 15,2%. Liberatoreilla oli monta rakasta lempinimeä: New York Harbor Garbage Scows with Wings, Spam Can in the Sky, Banana Boat, Flying Prick, Pregnant Cow ja Old Agony Wagon. Lempinimet tulivat siitä, että konetta oli tajuttoman raskasta lentää. Trimmaus ja kurssin pitäminen kasvattivat pilotin vasemman käden hauista.

Kadonnut Madeleine ja rukouksien voima

Neljä vuotias Madeleine on ollut kadoksissa usean päivän ajan. Kuuluisuudet ovat pyytäneet yleisöltä vihjeitä Madeleinin olinpaikasta. Harry Potterin kirjoittanut nainen tarjoaa 1,5 miljoonaa puntaa Madeleinin löytämiseen johtavasta vinkistä. Eikä siinä vielä kaikki. Noin puoli miljoonaa pyhiinvaeltajaa kerääntyi rukoilemaan ihmettä. He toivovat Neitsyt Marian auttavan lapsen löytämisessä.

Paikallinen kardinaali Angelo Solano on ilmoittanut, että rukouksien alkeassa oli kulunut 90 vuotta Neitsyt Marian ilmestymisestä Cova da Iriassa, joten Maria voi näyttää äidillisen huolenpitonsa jälleen kerran. Tai sitten ei. Mitä kauemmin Madeleinen katoaminen kestää, sitä todennäköisemmin hänestä löytyy vain ruumis, jos sitäkään.
Ja jos Madeleine löytyy hengissä, ja oletamme sen johtuvan rukouksien voimasta, niin miksi tällä kertaa rukous auttaa yhtä pientä ihmistä, mutta ei toisaalla kun vastaavanlainen lapsi on kadonnut. Niin tai näin, rukous näyttää toimivan parhaimmillaan sattumanvaraisesti. Toivotaan, että tällä kertaa arpa suosii Madeleinea.

Jos olisin näsäviisas valittaja, niin voisin tokaista, että puoli miljoonaa rukoilijaa olisi voinut käyttää rukoilemiseen käytetyn ajan vaikka Madeleinen etsimiseen. Mutta onneksi en ole näsäviisas valittaja. Tietenkin toivon, että tarinalla olisi onnellinen loppu.

Cheneyn vierailu Irakissa

Yksi kuva kiroilee enemmän kuin seitsemän kännistä merimiestä.

God Delusion-kirjan puolustusta

Dawkins on kirjoittanut apologiaa oman kirjan turvaksi. Hän käsittelee ainakin muutamaa vasta-argumenttia, mutta toivoisin vielä perinpohjaisempaa analyysiä itse loogisista taisteluista teologian ja ateologian välillä.

Huijauskirjeet

Parisen vuotta sitten sain aidon ja klassisen nigerialaiskirjeen. Minun pitäisi lähettää huono-onniselle ministerinapulaiselle vain muutama tuhat euroa ja tilitietosi, jotta hän voisi vapauttaa suljetulta tililtä melkein miljoona euroa. Sitten saisin omani takaisin waltavien korkojen kera. Se sähköpostiosoitteeni oli jo päätynyt roskapostin jatkuvan tykityksen kohteeksi, joten ei ollut mitään hävittävää. Päätin testata kuinka pitkälle rahanhimoinen huijari jaksaisi leikkia kanssani. Esitin kiinnostunutta ja kysyin miten voisin auttaa. Valitin myös huonoa englanninkielen ymmärtämistäni. Sain yhteensä kolme vastausta. Minulle neuvottiin mihin numeroon voisin faksata yhteistietoni, jotta homma alkaisi pyörimään.

Ilmoitin, ettei minulla ole faksia.

Sain puhelinnumeron johon voisin soittaa ja sopia tapaamisen Euroopassa (Luxenburg).

Kysyin miten soitan kansainväliseen numeroon ja pyysin hieman tarkennusta rahansiirtoprosessista.

Sain kärsivällisesti kirjoitetun selostuksen. Pienet kirjoitusvirheet ja kysymyksessäni olleiden sanojen käyttö kertoivat, että teksti oli kirjoitettu minua varten. Joku siis vaivautuu kirjoittamaan niitä vastauksia ilman copy&pastea.

Pyysin tietoja pankkitilin omistajasta ja eihän haittaa jos otan tapaamiseen mukaan lakimieheni?

Huijarin kiinnostus loppui siihen.

Näitä nigerialaiskirjeitä lähetetään päivässä varmaan noin miljoona kappeletta, ja aina löytyy joku ääliö joka ei tajua mistä on oikeasti kyse. Sähköpostin lähettäminen ei maksa huijarille juuri mitään (pankkitilien kanssa venkslaamista, laitteistoa ja nettiliittymää lukuun ottamatta), joten vain 0,00001 prosentin vastausaste ei haittaa. Ja usein onnistuneen huijauksen uhri ei edes kehtaa ottaa yhteyttä viranomaisiin, kun vihdoinkin ymmärtää tulleen kusetetuksi. Onneksi nyt löytyy apua myös näille onnettomille tapauksille!
Nigerian ekonomia- ja talousrikosten komissio on päättänyt korvata näiden uhrien kokemat menetykset.

"The Nigerian Goverment has set aside for your compensation for all your past efforts and attempts to assist this duped character."

Voit siis saada ainakin osan rahoistasi takaisin! Voi tätä onnenpäivää! Sinun tarvitsee vain lähettää komission edustajalle kaikki ne tilitiedot, jotka annoit huijareille, niin Nigerian hallitus antaa sinulle 150,000 dollaria. Ja hei, samalla voit antaa tilitietosi myös minulle.

Naispappeudesta, jälleen kerran

Ilta-sanomissa on pastori Jari Rankisen haastattelu. Mukana on myös hänen vaimo, joka on vankkana miehensä tukena, ja vakuutta ettei Jari ole sovinisti. Eikä varmasti olekaan. Rankiset vaikuttavat herttaisilta ihmisiltä. He vain tulkitsevat Raamattun kieltävän naispappeuden. Ja se kun heilla on mahdollisuus esittää kohta, jossa tätä kantaa perustellaan, niin he esittävät korinttilaiskirjeestä tutun kohdan:

"naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa."

Heillä oli loistava tilaisuus esittää kohta jolla vakuuttaa epäilijät, joten miksi ihmeessä sanoa kohta joka ei vakuuta ketään joka on perehtynyt eksegetiikkaan ja tietää kyseisen kohdan kontekstin [en itse ole näin oppinut]? Itse vaivauduin perehtymään asiaan vain pintapuolisesti, mutta samalla selvisi ettei asia ole niin yksinkertainen kuin voisi luulla.

Selitys sekavalle vedenpaisukselle

Nooan arkki ja vedenpaisumus ovat hankalia asioita, kun mukaan sekoitetaan vielä geologista dataa. Useimmat kreationistit yrittävät perustella, että vedenpaisumus tapahtui oikeasti ja oli oikeasti maailmanlaajuinen. Milloin mikin päättelyketju on aivan varmasti pitkä ja mutkikas, sillä vuosimiljoonia jatkuneet geologiset prosessit voivat olla vaikeita selittää yhdellä lauseella. Tosin nyt eräs ihminen on onnistunut siinä:

"Tarkoitan, että kerrostumat ja fossiilit ovat sopimattomia ateistille ja sellaiselle, joka haluaisi uskolleen vahvistuksen Nooan ajan tapahtumien kautta. Jumala sekoitti tapahtuman johtolangat kuten kielet Baabelissa. Merkit ovat nähtävissä mutta ne voidaan tulkita myös sattuman ja ajan saannoksina."

- kiittäen

No ilmankos minulla on vaikeuksia saada selvää miten kreationistit oikein kuvittelevat selittävänsä geologiset faktat pois vedenpaisumuksen tieltä!

Mahdollinen mekanismi ID:lle

Uncommon Descentin DaveScot on kirjoittanut tekstiä, joka on melkein tieteellistä:

"More significant to the case for intelligent design is that this is a mechanism a designer could use to modify genomes - introduce a virus into the population which inserts genes that cause the spawning of a new species. So if anyone asks about possible mechanisms a hypothetical designer could use to intervene and direct evolution that’s a good answer. Human designers are already doing it so it’s a proven mechanism. Morever a highly infectious retrovirus inserting genes that cause modification and speciation could convert entire populations into a new species in just one or several generations and at the same time cause the original species to become extinct virtually overnight. That fits wonderfully with the indisputable testimony of the fossil record which paints a picture of abrupt speciation, millions of years of little if any change in the new species, followed by an abrupt extinction. A mechanism for causing saltation of new species is thus shown."

Juma-- siis, suunnittelija on voinut lähettää superviruksia luomaan erilaisia variaatioita jo olemassaolevista eläimistä. Tämä selittäisi DaveScotin tulkinnan fossiilistosta (uusia lajeja syntyy ja katoaa yhdessä yössä). Ja samalla common descentin voi selittää olevan osa älykästä suunnittelua! Täytyy heti päästä ärsyttämään kreationistejä tällä argumentilla.

Simpsonit, SubTV, klo 20:30

Muista tänään katsoa Simpsonit SubTV:llä.

"Ei me olla apinoita!. Flanders kimpaantuu luomisteoriaa pilkkaavasta näyttelystä museossa ja saa pastori Lovejoyn avulla koko Springfieldin hylkäämään evoluutioteorian, johon Lisa ainoana jaksaa uskoa."

Timen 100 vaikutusvaltaisinta lista ylitti uutiskynnyksen

Tosin olen lukenut vain Aamulehden version. Lehti kiinnitti huomiota naisten vähyyteen, ja samoin muslimien pieneen osuuteen. Muslimeista listalle pääsi enemmäkseen pahoja diktaattoreja/terroristeja. Toki äänestys oli amerikkalaisen aikakausilehden, joten tietenkin siinä on eniten amerikkalaisia. Muiden maiden tärkeimmät globaaliset vaikuttajat puuttuivat listalta paria poikkeusta lukuun ottamatta. Aamulehden Oiva Miettinen kommentoi samaa asiaa ja ihmettelee miksei Vladimir Putin päässyt listalle? Miettinen kertoo poliittisista vaikuttajista, joiden pitäisi olla listalla. Sitten liikemaailman vaikuttajista. Esim. Bill Gates ja Jorma Ollila olisi aivan hyvin voinut olla 100 joukossa. Ja sitten sellainen kohta jossa vedin kuvitteellisen kahvin väärään kurkkuun:

"Kun evoluutiosta kirjoja tehnyt Richard Dawkins on mukana, olisi kohtuullista mainita viime aikoina päätään nostaneen älykkään suunnittelun teorian edustajiakin. Heitä ovat muiden muassa Michael Denton, Michael Behe ja William Dembski."

Tämä kohta aiheutti pientä hämmennystä, mutta sitten muistin Oiva Miettisen mitä hän on kirjoitellut aikaisemmin.. Hän on kommentoinut esim. kosmologian uusi löytöjä siihen suuntaan, että havainnot kielivät suunnitelmallisuudesta. Mutta palataan Oivan ihmettelyyn. Olisiko kohtuullista, että listalle pääsisi edes tärkein IDeisti? Sanotaan vaikka Behe.

"Vaikka Behe"

Hyvä. Miettisen mietteiden mukaan älykäs suunnittelu on teoria. Sanotaan heti perään mitä tieteellisiä edistysaskelia ID tai Behe ovat tehneet tässä vuoden aikana, tai edes mitä mainitsemisen arvoista on tapahtunut älykkään suunnittelun rintamalla.

"..."

Karu totuus on, että älykäs suunnittelu kyllä nosti päätään pari vuotta sitten. IDeistien kannalta onkin harmi, että nousu jäi kuitenkin lerpahduksen tasolle, eikä lisää jäykkyyttä ole näillä näkymin tulossa. Dawkins pääsi jopa top 10 listalle aktiivisten fanien ansiosta, mutta IDeistit eivät vaivautuneet järjestäytymään edes yhden johtotähden taakse. Nettikampanjoinnilla Uncommon Descent, ID the Future ja muissa vastaavissa blogeissa Dembski olisi ehkä päässyt sijalla 98 tai jopa 97. Voin vain kuvitella miltä Behestä ja Dembskistä tuntui lukea kuinka korkealla verivihollinen pääsi äänestyksessä.