Sana sunnuntaille: Hakkarainen

Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Teuvo Hakkarainen joutui rajun hyökytyksen kohteeksi. Ensin häntä haastateltiin eduskuntatalon käytävillä Helsingin sanomien toimesta. Aloittelijan virhe olikin puhua suoraan niistä asioista joihin oikeasti uskoo. Kyllä pari vuotta eduskunnassa karsii nämä huonot piirteet. Taitavimmat poliitikot sanovat "ehdottomasti ehkä, mutta joissain tilanteissa myös ehkä mahdollisesti."

Kohu poikii kohuja. Näin ikivalppaan lehdistön elinehto täytyy. Siksi Hakkaraista haastateltiin mm. Ilta-sanomia varten. Sopulit toivoivat uusia kohulausuntoja. Suureksi yllätyksekseni kansanedustaja osasi selittää poliittisesti epäkorrektin kielenkäytön.

"Mikä minua tässä harmittaisi? Minun koulukirjassani luki vielä neekeri, se on jäänyt levy päälle. Kannattaa sitten haastaa kaikki minua opettaneet opettajatkin oikeuteen."

Hakkarainen on aivan oikeassa! Logiikka on murtumaton. Ei ole hänen syynsä, että ajat muuttuvat ja tavat niiden mukana. Ihmisillä on oikeus elää siinä aikakaudessa missä hän haluaa elää. Emmehän me elä fasismissa täällä Suomessa. Hakkaraisen maailmassa Jugoslavia on vielä Jugoslavia. Hänen kartoilta on aivan turha etsiä moderneja haihatuksia Bosnia-Hertsegovinan tai Kroatian muodossa. Sellaisista maista ei opetettu mitään vielä Hakkaraisen koulupäivien aikana. Joten niitä ei ole olemassa hänen pääkopassaan. Eikä hänen tarvitse välittää niistä maista. Aikuinen mies saa elää siinä maailmassa, josta hänelle annettiin tietoja koulussa. Minulle Pluto on aina ja ikuisesti planeetta eikä mikään kääpiöplaneetta. Eiväthän kääpiöt edes pystyisi elämään Plutossa.

Faktafasistit ja muut nykyisen maailman menossa mukana matkustavat eivät saa pakottaa muita elämään samojen käytöstapojen tahdissa.

Jos minun täytyisi jotakin negatiivista sanoa kansanedustaja Hakkaraisesta, niin ehdottomasti ja varauksetta tuomitsen hänen kravattikäytännöstä. Löysä solmu ja leväälleen levitetyt kaulukset eivät sovi aikuisen miehen habitukseen.