Ateismin tieteellisyydestä

Biologi Jerry Coynesta kirjoitettiin Aamulehdessä parisen viikkoa sitten. Sanoma ei ollut minulle mitään uutta, mutta oli yllätys nähdä miehen puheita suomalaisessa sanomalehdessä. Ihan jees juttu. Se aiheutti keskustelua uutiskommenteissa ja blogeissa. Aamulehden kommenteista löytyy selityksiä mm. sille miksi Jumala joutui suorittamaan kansanmurhan vedenpaisumuksella:

Tähän jo vastasin sinulle. Nooan aikana ihmisen pahuus oli jo ylittänyt Jumalan sietokyvyn, ja tämä pahuus oli ilmeisesti jo geeneissä ihmisessä. Mitään muuta ei ollut enää tehtävissä. Mitä sinä olisit tehnyt Jumalan sijassa, jos näet että mikään ei muutu ja ihmiset jatkavat vain julmuuttaan ja hirmutekojaan. Antaisitko vain heidän jatkaa samaa sukupolvesta toiseen.

Hyi hyi, pahat geenit! Tietenkään Jumalalla ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin tappaa vanhan ihmiset parempien ihmisten alta pois.

Jopa Suomen virallisessa älykkään suunnittelun blogissa jouduttiin reagoimaan Coynen "ääriateistisiin näkemyksiin." Oletan ID-blogin tarjoavan hedelmällisempää palautetta kuin uutiskommenteissa esille tulleet tekstit. Tarkistetaan!

Alussa moititaan Coynea siitä, ettei hän ole perehtynyt uusimpaan ID-tieteeseen. Michael Behen Edge of Evolution kirjassa on kuulemma tutkimusta evoluution rajoista ja Douglas Axe on todennut proteiinievoluution mahdottomaksi (Therefore Intelligent Designer folded the proteins).

Makroevoluutioteorian todisteiden yksipuolista käsittelyä ja tieteellisten ongelmien ohittamista suurempaa ongelmaa Coynen ajattelussa edustaa tieteellisenä esiintyvä ateismi. Tieteessä ei ole mitään todisteita ateismin puolesta.

Mites sen todistustaakan kanssa nyt kävikään? Tiede toimii ihan hyvin ateististen tiedemiehen näpeissä, aivan kuten se toimii ihan hyvin kristityn näpeissä (kuten kristityt tiedemiehet ovat osoittaneet). Kristinusko on tarjonnut hyvän motivaation tutkia luomakuntaa, mutta pyydän mitä nöyrimmin kaikkia tarkkailemaan kuinka usein Jumalaa on käytetty viimeisten vuosikymmenten aikana tutkimuksissa jonkinlaisena selityksenä millekään ilmiölle. Tiede on siitä ihana juttu, ettei se välistä tutkijat uskomuksista. Jos uskomukset (sekulaarit tai uskonnolliset) vääristävät tuloksia, niin se ei ole tieteen vaan tutkijan vika.

Jokaisella ihmisellä, myös Coynella, on uskonvarainen filosofisesti perusteltu maailmankatsomus. Joka väittää maailmankatsomuksensa perustuvan puhtaasti tieteeseen, on yksinkertaisesti huijari.

Tietääkö kukaan onko Coyne väittänyt jotain tuollaista?

Coynen kömmähdys on yksinkertainen: Jumalan käyttäminen selityksenä tieteessä on kiellettyä. Koska Jumalaa ei sallita tieteessä, emme tietenkään löydä tieteellisiä todisteita Jumalasta.

Mielestäni Jumalan käyttöä tieteessä ei saisi missään nimessä kieltää. Jos joku haluaa selvittää miten Jumala loi proteiineja tuhansia vuosia sitten, niin antakaa heidän laatia siitä tutkimuspaperi. Toistaiseksi IDeistit ovat tyytyneet vain laatimaan papereita, joissa kritisoidaan luonnonvalinnan rajoitteia. Jopa IDeistien omissa pro-ID julkaisuissa on jätetty jumalolennot piiloon. Seuraisin God did it -selitystä tarjoavien tiedemiesten tutkimusprosessia samalla kuriositeetilla kuin karhun kanssa painimaan lähtevää hintelää nörttiä. Kyllähän se tietää miten siinä käy, mutta näkyä ei voi vastustaa. Ja mites Jumala liittyikään älykästä suunnitteltua kannattavien blogiin? Coynen kömmähdyshän ei ole kömmähdys, vaan luonnontieteiden historian sanelema ohjenuora sille miten sitä tutkimusaikaa kannattaa tuhlata.
IDeistien puheesta saa sellaisen käsityksen, että heillä on valmiina tieteellinen tutkimusprojekti Jumalan todistamiseksi, kunhan joku päästäisi heidät naturalismin ikeestä.

Nyt astuu kuvaan Coynen tieteisusko: Vain tieteellisesti perusteltuja väitteitä kannattaa uskoa, joten Coyne ei siis usko Jumalaan. Mutta kyseessä on vain tieteenfilosofiaan perustuva kehäpäättely! Lisäksi Coyne ei soveltanut tieteisuskoaan ateismiin: Ateismille ei ole tieteellisiä todisteita, Coynen ei siis pitäisi uskoa ateismiin.

Miten ID-blogi vastaisi niille ateisteille, jotka ovat agnostisia ateisteja? Eli Jumalaan ei uskota tieteellisten todisteiden puuttumisen takia.

Kristityt filosofit eivät muuten ole väittäneetkään, etteivät ateistit voi olla hyviä ja moraalisia ihmisiä. Väite on aina ollut, että ateismin alla hyvyydelle, moraalille tai ihmisarvolle ei ole mitään todellista perustelua tai perustaa.

Tuo oli ihanan positiivinen viesti. Olen myös melkolailla samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Ateismi (epäusko jumalolentoihin) itsessään ei tarjoa moraalisia perusteluja. Siinä vain vältetään yliluonnollisiin auktoriteetteihin perustuvia moraalioppeja. Koin tämän pitkään ongelmaksi, sillä uskovaisten kirjoituksia lukiessa näin kerta toisensa jälkeen väitteitä siitä, että heillä olisi tarjolla ainoa oikea objektiivinen moraali. Mutta en koskaan ymmärtänyt sen moraalin perusteluja.

Suositun apologi William Lane Craigin puheissa tulee esiin tämä uskonnollisen ja objektiiviseksi väitetyn moraalin ongelma. Objektiivinen moraali oletetaan todeksi, jotta sen avulla voidaan todistaa Jumala olevaiseksi.

Länsimaiden ateistit on kasvatettu kristilliseen moraaliin, jossa ihmisarvo voidaan perustella ja siksi useat heistä elävät melko hyvin. Neuvostoliiton, Kiinan ja Kambodžan miljoonia surmanneet ateistit sovelsivat ateismia myös ihmisarvon ja moraalin perustelujen puuttumisen osalta.

Kristillisessä moraalissa ei niinkään ole perustelua, vaan usko perusteluun. Mikä on ihan hyvä asia enkä halua kritisoida sitä. Jos uskonnolliset perustelut tekevät ihmisestä ei-murhaavan ja ei-raiskaavan ihmisen, niin kaikki ovat tyytyväisiä.

ID-blogin keskeisin ajatus siitä, ettei ateismille löydy tieteellistä tukea on pohtimisen arvoinen asia. Tapio Puolimatka ja kumppanit ovat oikeassa siinä mielessä, ettei kukaan ole vieläkään keksinyt miten testataan havaittavan maailmankaikkeuden ulkopuolella sijaitsevan olennon ominaisuuksia. Mikään tieteellinen koe pysty kumoamaan Jumalan olemassaoloa. Aina jää jäljelle mahdollisuus siitä, että Jumala onkin jossain muualla tai juuri siinä tilanteessa tehty koe ei liity mitenkään Jumalaan. Jos tekijät ovat tuntemattomia ja vieläpä ailahtelevia, ei kohde alistu helpolla testeihin.

Joitain yksittäisiä ominaisuuksia pystytään testaanaan. Ja onkin testattu. Rukouksen voimaa mittaillaan aina silloin tällöin, mutta toistaiseksi tuloksista voidaan vain päätellä, että Jumala vastaa rukouksiin satunnaisesti. Tieteellisiin testeihin alistettu Jumala toimii kuten Futuraman tietoinen galaksi.

Hienon filosofisen väittelyn lomassa on kuitenkin hyvä muistuttaa, että kaikki osapuolet ovat varmasti tuomitsemassa sen uskonnollisen fanaattisuuden, jota ylläpidetään esim. Irakin islamilaisissa lähiöissä. Eli tomaatteja ja kurkkuja ei saa pitää esillä vierekkäin ruokakaupoissa ja banaanit on paketoitava pusseihin pois silmistä. Samaisissa lähiöissä ammutaan ne parturit, jotka leikkaavat miesten partoja tai trimmaavat hiukset länsimaiseksi. Toki ihmiset saavat uskoa mihin haluavat - ateistisella tai jumalallisella tavalla - kunhan uskouksia ei pakoteta AK-47'n voimalla.

Olen huomannut, ettei teologinen debaatti enää jaksa kiinnostaa minua samalla voimalla kuin parisen vuotta sitten. Parhaimmillaan jaksan kuunnella luentoja youtubesta, mutta intoa hankkia uusia kirjoja ja lukea ne peräti läpi on haihtumassa. Jos ihmiskunta saa uskonnollisen diskurssin jumittautumaan luentosalien tai kommenttiketjujen verbaaliseksi pahoinpitelyksi vääräuskoisten teloittamisen sijaan, on ihmiskunnalla vielä toivoa.