Väärää tietoa akupunktiosta

Kun toimittajat nukkuvat ja kesätyöntekijä kopioi lehdistötiedotteet suoraan lehtiin, niin seuraamukset ovat noloja. Näin on nähtävästi päässyt käymään useassa toimituksessa, sillä maailmalla leviävä jymypaljastus akupunktion yllättävästä tehosta ei ole saanut kenenkään kriittisyysviisaria värähtämään. Näin pääsi viimeksi käymään kun homeopatian kehuttiin auttavan syöpähoidoissa.

YLE uutisoi sitä jännällä otsikolla:

Hammastikkukin tavallista hoitoa parempi alaselkäkipuihin

Iltalehti revittelee:

Tutkimus: Akupunktio on parasta hoitoa selkäkipuihin

Varmasti uunituoreet lehtileikkeet koristavat useamman akupunktioklinikan vastaanottotilaa. Harmi vain että uutinen ei pidä paikkaansa ja akupunktion ylistys ei perustu kovin varmalle pohjalle. Vuosikymmenten ajan on toistuvasti havaittu, että akupunktio toimii lumelääkkeen teholla ja varmuudella. Akupunktio on todennäköisesti kaikkein eniten testattu vaihtoehtohoito. Simuloitu akupunktio tuottaa yhtä suuret paranemiset ja kivunlievitykset. Ei ole väliä lävistetäänkö ihoa vai ei. Eikä akupisteiden sijainnillakaan ole niin väliä, kuten viime vuonna selvisi. Akupunktio-oppeja on erilaisia. Akupisteiden paikat vaihtelevat oppisuuntien mukaan, joten huonolta näyttävät tulokset voi selittää väärällä akupistekartalla.

Kaiken tuon selvittäminen ei vaadi kovin suuria ponnisteluja. Lääketieteellisen kohulööpin takaa löytyy myös plasebota. Täytyy vain lukea alkuperäistä tutkimuspaperia.

Koeryhmän yli 600 jäsentä jaettiin neljään ryhmään.

1) Yksilöllistä akupunktiota, jossa henkilö kävi läpi kokonaisuudessaan perinteisen akupunktiohoidon. Neulojen määrällä ja paikalla ei ollut mitään rajoituksia, vaan asiantuntija määritteli juuri oikean akupunktioon perustuvan hoitotavan.

2) Standardisoitu akupunktio, jossa kahdeksan neulaa laitetaan vakiopaikoille. Kaikki saavat juuri samanlaista hoitoa.

3) Simuloitu akupunktio, eli hammastikkuterapiaa. Potilaan ihoa ei lävistetä, mutta tikkuja tökittiin akupunktiopisteisiin. Hoitaja teeskenteli koko hoidon ajan, että käytössä olisi ollut oikea neula.

4) Tavallinen hoito. Se tylsä länsimaalainen vaihtoehto. Kipulääkkeitä, fysioterapiaa, tai ehkä ei mitään. Lääkäri arvioi jokaisen tapauksen erikseen. Kaikki potilaat saivat kuitenkin kuntoutusohjeet ja vinkkejä elämäntapojen parantamiseen. Jos selkäkivut lähtisivät vaikka pienellä lenkillä.

Koeryhmiä seurattiin vuoden ajan. Edistymiset merkittiin 8 viikon, 26 viikon ja 53 viikon välein. Kun käyrät laitetaan vierekkäin, niin voi vain haukkoa henkeä. Akupunktio on huomattavasti parempaa kuin tavallinen hoito. Kaikki kolme akupunktioryhmää ovat käytännössä samalla tasolla.

Mistä tuo ero akupunktion ja tavallisen hoidon välille oikein tulee?

Akupunktioryhmien välillä oli sokkotesti, eli potilaat eivät tienneet saavatko he Aitoa akupunktiota vai simuloitua pistelyä. Mutta kaikkein olennaisin asia liittyy akupunktioryhmien ja tavallisen hoidon välille. Niiden eroa ei peitelty, eli sokkous oli poissa. Tavalliseen hoitoon määrätyt tiesivät olevansa ei-akupunktio ryhmässä. Lumekontrolli puuttui. Tämän takia vertailu toimii ainoastaan lumehoidon mittarina. Sokkoja ryhmiä ei kannata sekoittaa avoimien ryhmien kanssa, ja sitten odottaa vertailukelpoisia tuloksia. Kun kokeessa on ryhmä, joka ei ole sokkona, niin plasebo pääsee jylläämään.

Ongelmasta ei pääse helpolla eroon, sillä potilaan on vaikea olla huomaamatta, että nyt tulee akupunktiota. Science-Based Medicine kuvailee akupunktio-ongelmaa näin:

Imagine if we were evaluating the efficacy of a new pain drug. This drug, when tested in open trials (no blinding or control) has an effect on reducing pain - it is superior to no treatment. When compared to a placebo, however, the drug is no more effective than the placebo, although both are more effective than no treatment.

Now imagine that the pharmaceutical company who manufactures this drug sends out a press release declaring that their drug is effective for pain, but that their research shows that a placebo of their drug is also effective (FDA applications are pending). Therefore more research is needed to determine how their drug works. Would you buy it?

That is the exact situation we are facing with acupuncture research.

Takaisin tuoreeseen akupunktiotutkimukseen. Kaikki akupunktioryhmät saivat akupunktion lisäksi tavallista lääketieteellistä hoitoa. Samalla tutkimustavalla voitaisiin osoittaa, että minun BioQuantumVibrationPatch 2009 v. 2.0 laastari olisi parempaa kuin tavallinen hoito. Kun ihmiselle osoitetaan ylimääräistä huomiota, niin hän saa ylimääräisiä vaikutteita. Rentouttava ilmapiiri hoitoa annettaessa ja uuden hoidon aiheuttamat odotukset saavat ihmiset tarkkailemaan itseään eri tavalla. Olisi ollut peräti outoa, jos akupunktioryhmät eivät olisi mitenkään eronneet tavallisesta hoidosta.

Ei siis ihme, että paperin loppupäätelmässä seisoo tällaista:

Although acupuncture was found effective for chronic low back pain, tailoring needling sites to each patient and penetration of the skin appear to be unimportant in eliciting therapeutic benefits. These findings raise questions about acupuncture's purported mechanisms of action. It remains unclear whether acupuncture or our simulated method of acupuncture provide physiologically important stimulation or represent placebo or nonspecific effects.

Haastattelussa tutkimusta tehnyt tohtori Daniel Cherkin sanookin, että heillä on kaksi vaihtoehtoa. Akupunktio toimi kaikilla kolmella ryhmällä, eli jopa huijausakupunktio on yhtä hyvää kuin aito. Tai vaihtoehtoisesti potilaiden "uskomukset" laukaisivat parantumisia. Tai sitten voisimme miettiä muita johtopäätöksiä.
Yksilöllinen akupunktio on yhtä tehokasta kuin standardisoitu akupunktio. Jotkut vaihtoehtohoitajat ovat vedonneet hoitomuodon yksilöllisyyden tekevän niiden tieteellisestä testaamisesta mahdotonta hommaa. Liisa Sulkakoski taisi tokaista juuri näin siinä A-talkin kinastelussa. Nyt kuitenkin meillä on akupunktiotutkimus, joka osoittaa väittämän vääräksi.

Testaaminen on osoittanut kuinka turhauttavaa on olla skeptikko. Kun tulokset kertovat akupunktion olevan tehokkaampaa kuin kontrolli, niin akupunktio toimii. Mutta kun akupunktio on yhtä tehokasta kuin kontrolli, niin kontrolli toimii yhtä tehokkaasti kuin akupunktio.

Akupunktion kannalta ei ole väliä mihin neuloja pistetään, tai pistelläänkö niillä oikeasti. Siinä tämän uutisoidun paperin tarjoama tieto.

Rohkeat pioneerit voisivat testata miten selkäkivut lähtevät siiliterapialla. Pyörit alasti sängyssä siilien seassa. Varmasti joku tuntee saavansa siitä helpotusta kipuun.

Iltalehti ansaitsee kuitenkin kiitokset viime hetken lainauksesta:

Tutkija Daniel Cherkin kuitenkin huomauttaa, että kliinisiä todisteita paranemisesta ei ole, vaan tulokset perustuvat osallistujien omiin tuntemuksiin.

Kiitos jälleen T. Myllyniemelle.