Kiinalainen lääketiede paremman valvonnan alle Britanniassa

Äskettäin saatiin Lontoossa päätökseen mielenkiintoinen oikeuskäsittely. Kiinalaista lääketiedettä tarjoava Ying "Susan" Wu myönsi syyllisyytensä luvattoman rohdon myymiseen. Tuomarin mielestä Wu ei tehnyt tahallaan pahaa asiakkaille, vaan pillereiden myymistä pitäisi valvoa paremmin. Wu kiinnitti viranomaisten huomion yhden potilaan oireilun takia.

58 vuotias Patricia Booth osti kiinalaisen lääketieteen keskuksesta yrttipillereitä yli viiden vuoden ajan. Hän haki apua läikikkään kasvonsa takia. Rohtojen vakuuteltiin olevan "turvallisia ja luonnollisia." Heti tässä kohtaa olisi pitänyt herätä edes pieni pohdinta siitä miten turvallisuus on testattu. Mutta tarina jatkuu.

Boothin nielemät rohdot sisälsivät karsinogeenistä aristolokkihappoa. Parin kuukauden kuluttua potilas tuli vain sairaammaksi. Nainen olikin saanut munuaisvaurioita. Sen lisäksi paljastui virtsaelinten syöpä. Nykyään Booth käy säännöllisesti dialyysissä.

Koska kiinalaisen lääketieteen rohdospillereitä ei tarvitse rekisteröidä, ei niiden väärinkäytöistäkään tule rangaistuksia.

But an Old Bailey judge ruled that, as the sale of traditional Chinese medicines was totally unregulated, there was no evidence that she knew of the potential harm. A charge of "administering a noxious substance so as to endanger life or inflict grievous bodily harm" was therefore thrown out.

Rouva Booth ei ole ensimmäinen tapaus.

Pahimmat kiinalaisten rohdosten Euroopassa aiheuttamat haitat todettiin Belgiassa 1990-luvun alussa, kun näitä rohdoksia sisältävä laihdutusvalmiste aiheutti vakavan munuaisvaurion yli 100 ihmiselle (Vanherweghen ym. 1993, Vanherweghen 1998). Kolmasosalle näistä potilaista on tähän mennessä jouduttu tekemään munuaisensiirto (van Ypersele de Strihou 1998). Kyseisen laihdutusvalmisteen raaka-aineena oli käytetty tunnistamisvirheen takia kiinalaista yrttiä (guang fangji eli Aristolochia fangchi), joka sisältää nefrotoksista ja karsinogeenista aristolokiinia. Kaikki noin 1 700 kyseistä laihdutusvalmistetta käyttänyttä potilasta ovat edelleen jatkuvassa seurannassa virtsaelinten karsinoomariskin takia (Cosyns ym. 1994, 1999).

Rohtoja valmistetaan kokonaisista kasveista, joten pillereihin päätyvät pitoisuudet voivat vaihdella sadosta ja sattumasta riippuen. Pillereihin voidaan myös lisätä lääkeaineita, eikä pakkauksissa ole siitä mitään mainintaa.

Kaliforniassa analysoitiin 243 paikallisissa rohdoskaupoissa myytävää, teollisesti valmistettua aasialaista rohdosvalmistetta (Ko 1998). Näistä 7 % oli »terästetty» mm. efedriinillä, metyylitestosteronilla tai fenasetiinilla. Lontoolaisessa sairaalassa analysoitiin yksitoista ihotautipotilaiden käyttämää kiinalaista rohdosvoidetta. Niistä kahdeksan sisälsi deksametasonia keskimäärin 456 µg/g, vaikka valmisteiden piti sisältää vain kiinalaisia luonnonrohdoksia (Keane ym. 1999).

Kun joku seuraavan kerran kehuu sinulle "Luonnollista hoitoa" muista kysyä "Onko se kuitenkin turvallista?"