Moraalinen kansa tarvitsee nettipornoa

Melko uusi tutkimus Yhdysvaltalaisten nettipornokulutuksesta kiertää uutissivuilla. Siihen kirjatut havainnot eivät ole yllättäviä Ja taas-sarjan ystäville. Benjamin Edelman sai selattavakseen yhden johtavan aikuisviihdettä tarjoavan firman tilaajatiedot (ilman nimiä, tietenkin). Luottokorttitiedoista hän näki mihin osavaltioon kyseinen tilaus on mennyt.

Punaisten lyhtyjen osavaltiot -tutkimus osoittaa, että nettipornoa katsellaan eniten siellä, missä suhtautuminen sukupuolirooleihin ja seksuaalisuuteen on konservatiivisinta ja kirkossa käyminen yleisintä. Jumalanpalveluspäivä sunnuntai myös näkyy näiden osavaltioiden pornonkatseluluvussa notkahduksena.

- Jotkut niistä, jotka vastustavat nettipornoa äänekkäimmin, osoittautuivat sen innokkaimmiksi kuluttajiksi, Edelman summaa.

Konservatiiviset osavaltiot ovat maksullisen pornon kärki kuluttajia. Utah selvässä johdossa. Tosin Edelman on selannut vain maksullisen pornon käyttöä. Ehkä hän on vain osoittanut, että liberaalit osaavat hankkia pornonsa ilmaiseksi. Tai siis, kaverini ovat kertoneet, että netistä löytyy ilmaista pornoa. Minähän en sellaista katsele. Ehkä vapaamieliset harrastavat niin paljon seksiä oikeassa elämässä, ettei jää aikaa nettiversiolle. Edelmanin kannattaisi seuraavaksi saada käsiinsä muhkea ja jämäkkä (hohhohoo) tietopaketti ilmaisten nettipornosivujen käyttäjistä. Näitä vertaamalla varmistuisi ovatko konservatiivit oikeasti tekopyhää kansaa. Tai sitten varmistuu, että konservatiiviset osavaltiot eivät ainoastaan maksa eniten nettipornista, vaan he myös surfaavat eniten pornosivuilla.



Konservatiivisissa osavaltiossa on enemmän rajoituksia, josta seuraa enemmän valvontaa. Joissain osavaltiossa on enemmän rajoituksia aikuisviihteen valmistamiselle. Tällöin matkataan kuvamaan Kanadaan. Edelmanin tutkimuksessa on pieni maininta tästä matkustusprosessista. Montrealiin matkustava "tähti" joutuu todistamaan tullivirkailijalle, että on oikea ammattilainen:

U.S. consumers also receive substantial adult entertainment from firms in Montreal, where zoning and immigration laws tend to facilitate production of adult entertainment. Through 2004, Canada issued visas to would-be adult entertainers.
Applicants had to demonstrate their skills through, among other visa requirements, “stage photographs” of their prior work in adult entertainment (BBC, 2004; Struck, 2004). Canada issued 880 such visas in 2003 (Godfrey, 2004).

Mahtoi piristää kunnollisen tullimiehen (hihhihii) päivää.

Kiitos Timo M:lle muistuttamisesta.