Leisolan luento
Kuuntelin Matti Leisolan luentoa Kivestä Ihmiseksi, vuodelta 2004. Valitettavasti se ei sisältänyt luennon jälkeisiä yleisön kysymyksiä. Minunkin pää vilahtaa eräässä kohtaa, ihan siellä kaukana taustalla. Kyllä, olin paikalla.
"Tiede olisi vapaampaa jos meillä ei olisi tällaisia keinotekoisia rajoitteita [metodologinen naturalismi]"
44 min 25 sekuntia.
"Metodologinen naturalismi tarkoittaa Yhdysvaltain Tiedeakatemian mukaan sitä, että luonnontieteellisten väitteiden täytyy perustua ainoastaan luonnollisiin tapahtumiin ja prosesseihin. Ainoastaan luonnolliset selitykset ovat sallittuja luonnontieteellisessä väitteessä. Automaattisesti tarkoittaa, että älykkäät selitykset ovat suljettuja pois. Luonnolliset syyt ovat ainoita mahdollisia. Ja älykkäät syyt joita me havaitaan monin tavoin koko ajan, on suljettu pois."
38 min 50 sekuntia.
Väittäisin, että Leisola ei tiedä mistä puhuu. Metodologisella naturalismilla kyllä ihan oikeasti havaitaan ja esitetään älykkäitä syitä. Leisola itse kirjasi niitä luentonsa aikana. Rikoksia ratkaistaan vetoamalla älykkäisiin syihin. Kuvamanipulaatioita havaitaan vetoamalla älykkäisiin syihin. Tiedemiesten huijauksia löydetään vetoamalla älykkäisiin syihin. Se missä Leisola menee metsään, on älykkäiden syiden määritteleminen. Voi olla suuri yllätys, mutta IDeistit eivät tee sitä. Tuhmat naturalistit eivät hyväksy älykkäistä syitä! Mutta kyllä he hyväksyvät älyn, kunhan se ei ole jotain yliluonnollista henkiolentojan räyhäystä. Mutta onko IDeistien mielessä oleva älykäs syy yliluonnollinen?
4 comments:
Leisola puhui tuossa luonnontieteistä.
Luetaanko oikeustieteet nykyisin luonnontieteiden joukkoon?
Tai mainitsemasi tiedemiesten huijausten metsästys: onko se nykyisin luonnontiede?
Onko tuolla terminologian uudelleenmäärittelyssä sitten enää mitään järkeä?
Jos tieteessä ainoastaan
Ainoastaan luonnolliset selitykset ovat sallittuja luonnontieteessä. Mutta tiede selvästi hyväksyy silti älykäät selitykset. Kunhan ne eivät ole yliluonnollisia.
Väite "ulos rajaamisesta tieteestä" ei tällöin mitään järkeä, ja kaikki ID -läisten puheet "naturalismista" on vain puheen siirtämistä pois olennaisesta. Olennaista on se, että heidän tapansa tunnistaa Suunnittelu ei ole mitään sellaista, jota käytetään historiassa, tai oikeustieteissä. Niissä kun nojaudutaan ja selvitellään olennaisesti sellaisia asioita, kuin "motiivi, tekotapa"..
Eli ID ei ole edes oikeustiedettä tai historiaa tai muuta vastaavaa. Määritelmäkikkailulla ei siksi tässäkään tapauksessa ID:tä pelastella, ainoastaan sumennetaan vettä ja tehdään koko "olisimme tiedettä jos luonnontiede ei olisi niin rajoittunutta" -puheet kummallisiksi..
Toinen minua kovasti kiinnostava kysymys on se, miksi ihmeessä ID:läiset voivat sanoa että "evoluutio ei ole luonnontiedettä" tai että "evoluutio eikä luominen ei kumpikaan ole luonnontiedettä" JA silti väittää että evoluutio on "naturalistinen". Naturalismi on luonnontieteen metodi, joten tuo ristiriita on aika erikoinen..
Naturalismi on myös filosofinen tietoteorian suuntaus. Yksi sen keskeisistä ajatuksista on se, ettei tietoteoria ole autonominen, vaan saa informaatiota tieteen ja empirian kautta.
Naturalistinen metodologia merkitsee sitä, että luonnon ilmiöt ovat parhaiten selitettävissä luontoon pohjautuvilla syillä, eikä esimerkiksi jollain yliluonnollisilla tekijöillä.
Se ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö erilaiset älykkäät selitykset olisi suljettava pois. Asia on näin myös siksi, että luonnontieteen tehtävä ei ilmiselvästi ole ottaa kantaa jonkun selityksen älykkyyteen, vaan paljastaa se selitys.
Olisi aivan liian yksinkertaista ryhtyä ratkomaan luonnontieteellisiä kysymyksiä lisäämällä jokaiseen puuttuvaan tai epävarmaan selitykseen jokin yliluonnollinen tekijä, joka selittää sen jälkeen kaiken. Mikä tahansa yhtälö saataisiin kevyesti ratkottua sillä, että pistetään kulloinkin sopiva kerroin väliin.
Se ei olisi enää tieteen vapauden lisäämistä, vaan metodologista sotkua, jossa empiria voidaan sekoittaa mielipidekyselyihin.
Itseasiassa yritys vääntää älykästä suunnittelua luonnontieteeseen menee kiville ihan siinä, että koko asia taitaa kuulua enemmänkin tuonne filosofian puolelle.
Muuten olen vaiheisen kannalla, mutta korostaisin kuitenkin sitä, miten "määrittelemättömyys" johtaa samantapaiseen tulokseen kuin vaiheisen esittämä yhtälöntäydentäjä.
Jos meillä on jotain, jonka sisältöä ei ole määritelty, voidaan sillä täydentää mitä tahansa yhtälöä niin että se sopii mihin tahansa tilanteeseen. Sitä ei tarvitse väittää edes yliluonnolliseksi, riittää että esittää, että se ei vain ole "naturalistisesti (tilastollinen tai puhdas)vakio".
Jos tälläinen "tilanteen mukaan muuttuva eisäännöllinen muuttuja" otetaan käsittelyyn ja sanotaan että se täydentää jonkin teorian anomaliat "kaiken selitykseksi" päästään aina samaan.
Jos teoriaa vain kritisoidaan (ja mahd. esitetään rajoittuneeksi) ja ainut mitä meille kerrotaan, on että että takana on "jotain muuta". Ja kun tämä ei ole mikään tiedetty ilmiö (sen sisältöön ei oteta kantaa), saadaan määrittelemättömyyttä, jota vain sitten kutsutaan "vaihtoehdoksi". saadaan toki aina saivarreltua miksi muuttuja on juuri tuossa kohdassa tuollainen (kun "naturalistiset" peittävän lain mallin mukaiset jutut unohdetaan sopivasti). Kyseessä ei kuitenkaan ole "kaiken teoria", vaikka se saadaankin aina sovitettua tilanteeseen.
(Luonnonlait voidaan nähdä samanlaisina lakeina kuin ihmisten tekemät lainomaisuudet ja toisaalta niiden puute taas on "aukko" johon voidaan sovittautua. Jos ihminen ei kykene tekemään jotain, se on niin "kompleksista" ja "monimutkaista", että edes me emme kykene tekemään sitä, joten tarvitaan mestarifunktiota. Ja jos ihminen taas kykenee tekemään juuri sellaisia asioita, onkin kyseessä "analogia", eli samankaltaisuus. Meille ei kerrota syytä miksi tulisi valita juuri se tilanteeseen sopiva funktio, vaan jostain syystä riittää että tilanne voidaan sovittaa haettuun..)
Post a Comment