Melkein näin kuolonkolarin

Turun Sanomat kertoo sen vähän mitä tiedetään.

Olin auton takapenkillä, lukemassa Dembskiä, kun kuulimme metallisen kirskunnan. Käännyin katsomaan taaksepäin. Ruskea pölypilvi - 200 m päässä - peitti näkymän. Pölypilven ja meidän välissä oleva auto hidasti ja kääntyi takaisin. Me jatkoimme matkaa. Muistin, että juuri kun olimme kääntyneet Turun moottoritielle keskustassa, niin viereen ajoi hieno moottoripyörä, ja takana oli kyydissä kaunis nainen (sain sen verran katsetta pois kirjastani). Sitten alkoi 100 km/h nopeusrajoitus, ja kaikki lähtivät kiihdyttämään. Siitä ei ollutkaan kauaa metalliseen kirskuntaan, ja siihen että en enää nähnyt moottoripyörää.

Tämä ensimmäinen kerta, kun olen ollut edes lähellä liikenneonnettomuutta. Pahalta se tuntui, kun ajatteli miten motoristiparille kävi.