Geologia vastaan teologia

Joel Kontinen muistuttaa meitä siitä minkä takia geologia harhautui vuosimiljoonien maailmaan. Raamatun arvovalta haluttiin hylätä. Geologi Charles Lyellin kirjeenvaihdossa paljastuu ideologinen tarve työntää Jumala romukoppaan.

Vuonna 1830 Lyell lähetti ystävälleen (ja kirjansa arvostelijalle) Poulett Scropelle kirjeen, jossa hän sanoo, että hänen tarkoituksensa on ”vapauttaa tiede Mooseksesta”. Hän tarkoitti tieteellä geologiaa. Hän toisin sanoen halusi korvata Genesiksen, luomisen ja vedenpaisumuksen vuosimiljoonilla – toista vuosisataa ennen kuin ensimmäistäkään iänmääritysmenetelmää oli kehitetty.

Tämän takia tiedettä vääristettiin. Raamatun Genesis ei enää kelvannut faktatiedoksi maailman tutkimisessa. Etenevän tieteen kannalta Lyellin halut ovat tietenkin vain hyvä asia. Kontisen lähteenä toimivassa The Great Turning Point: The Church’s Catastrophic Mistake on Geology – Before Darwin kirjassa esitellään tarkemmin Genesis-riippuvuudesta paranemista. Kirjan pääsanoma on se, että nuoren maailman kreationismi ei ole uusi juttu. Jotkut väittävät sen olevan Yhdysvalloissa 60-luvulla kehitetty pseudotiedekampanja. Mutta idealla onkin ollut kannattajia satoja vuosia sitten (ei pitäisi olla mikään yllätys). Oppineet miehet puolustivat vain 4300 vuotta sitten tapahtunutta maailmanlaajuista tulvaa. Nämä raamatulliset geologit tiesivät mitä tapahtuu, jos tiedemaailma jättää Raamatun erehtymättömän auktoriteetin taakseen. Moraalittomuus yleistyy ja yhteiskunta rappeutuu. Kaikki tämä ennen Darwinin kauhistuttavia harhakuvitelmia yhteisestä polveutumisesta ja luonnonvalinnan luovasta voimasta!

Raamattu oli menettänyt erehtymättömän arvovaltansa tiedemaailmassa ennen Beaglen matkaa. 1700-luvun aikana geologit huomasivat liian monta kerrostumaa, liian monta rajapintaa kerrostumien sisällä ja liian monta fossiilia oudoissa paikoissa. Jos maapallon historia oli maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen luoma, niin miksi yhä uudestaan ja uudestaan maan kaivaminen tuotti ristiriitaista tietoa Raamatun sanomalle? Uskovaiset tiedemiehet alkoivat tulkitsemaan Genesistä vähemmän kirjaimellisesti, tai tekstin ulkopuolelle rakennettiin ideoita kausista jotka jättivät ne jäljet joita maailmalla havaittiin. Näin syntyi Day Age-teoria ja Aukko-teoria, joilla paikattiin vedenpaisumusmyytti edes jotenkin pystyssä pysyvään muotoon. Vuorien muodot ja kivilajien erilaisuudet selitettiin jossain vaiheessa mm. Neptunismiksi kutsutulla hypoteesilla. Lopulta yksi vedenpaisumus muuttui moneksi vedenpaisumukseksi. Maailmanlaajuinen vedenpaisumus muuttui paikallisiksi tulviksi. Geologit alkoivat ymmärtää kivilajien muuttumista ja kerrostumien muovautumista.

Kirkko meni ja hyväksyi miljoonat vuodet. Tästä oli helppo myrkyttää kristinusko evoluutiopalvonnalla. Tieteeseen ilmestyi ateismin hirmuvalta. Asteittain Aito ja Paras usko, eli nuoren maailman kreationismi, menetti suosion sivistyneiden ihmisten parissa.

Mitä sitten olisi tapahtunut, jos Lyellin uneksima "Genesiksestä vapaa" tiede ei olisi tullutkaan todeksi?

Siihen on vaikea saada tarkkaa vastausta, mutta voimme tarkkailla miten modernissa maailmassa elävät fundamentalistit tekevät tiedettä. Nuoren maailman kreationistit eivät ole kadonneet minnekään.

The Great Turning Point kirjan kirjoittanut Terry Mortenson on rohkeasti nuoren maailman kreationisti. Answers in Genesis-firman työntekijänä hän on allekirjoittajut tarpeellisen uskonjulistuksen, eli Raamattu on kaiken mitta. Jos jokin havaittava tosiasia on ristiriidassa Raamatun kanssa, niin tosiasia ei olekaan tosiasia, vaan harha. Raamattu voittaa kaikki kiistat automaattisesti. Tai muuten saa potkut AiG:n listoilta.


Institute for Creation Research on samalla periaatteella toimiva laitos. Heidän uusimmassa uutiskirjeessä on hyviä esimerkkejä Genesiskeskeisestä tieteestä. Jopa vuonna 2010 kreationistit pohtivat teologian ja tieteen yhdistämisen vaikeutta. Miksi maailmankaikkeus näyttää niin vanhalta ja miten saamme suuret iät sovitettu Genesiksen sanomaan? Mikä tahansa tuo vastaus on, sen täytyy totella Raamattua.

Our answers are limited. Maybe the universe looks so old because it is so old. Perhaps it is not actually as old as it looks. Some might simply say, “We can’t answer the question,” or even “The question isn’t important.”

On the contrary, the question is extremely important and one for which Christians should be ready to give an answer. That answer, however, must satisfy both the text and the grand narrative of Scripture.

Loput tekstistä on kirjaimellisen tulkinnan puolustusta. Puolustusta siinä mielessä, että kirjaimellisen tulkinnan hylkääminen tarkoittaisi Jumalan hylkäämistä. Aatamin ja Eevan opettavainen tarina menettäisi merkityksensä. Perisynti katoaisi. Jeesuksen uhrilahja olisi turha. Eikä sellainen sovi kunnon uskovaiselle.

Toinen esimerkki Genesiskeskeisestä tieteestä tulee myös ICR:n uutiskirjeestä. Siinä selitetään miksi samankaltaisuudet eivät kerro yhteisestä polveutumisesta vaan suunnitelmallisuudesta.

“I’m related to George Washington,” an acquaintance announced after searching his genealogical record. He also believes he is closely related to chimpanzees. Though he doesn’t really look like either, all three do share a lot of similar features.

So, are similar looks or features enough to establish whether these three are related closely, remotely, or not at all in regard to their ancestry? No. Similar looks and features can be very deceiving. A true relationship is actually a fact-based connection. A line of connected birth certificates is factual evidence that can be verified. Just comparing similar features—or even DNA—to determine related ancestry is always an inference with a probability of being right ranging from high to zero.

Ihmisten kirjoittamat syntymätodistukset ovat faktatietoa. rakenteiden tai DNA:n vertailu on vain epävarmaa päättelyä. Olisin pudonnut tuolilta tuota lukiessani, mutta onneksi istuin silloin valmiiksi tukevasti lattialla. Kreationistien maailmassa kirjoitettu teksti peittoaa luonnosta löydettävät tiedot. Sukulaisuhteita on toki tarkasteltu syntymätodistuksien avulla. Kuitenkin täytyy huomauttaa, että ihmiset eivät ole aina uskollisia, tai ovat uskollisia, mutta nainen raiskataan. Raskauksia on salattu ja lehtolapsia on vähän kaikkialla. Mitä erilaisimmat syyt johtavat siihen, että syntymätodistuksessa tietyn parin lapseksi julistettu lapsi on oikeasti jonkun toisen parin parittelun tulos. Syntymätodistukset eivät ole 100 % luotettavia, sillä niitä voidaan väärentää, tai sairaaloita huijataan, tai vaikka mitä muuta.

Siksi onkin perin ihmeellistä, että DNA:n vertailu ohitetaan olkapäiden kohautuksella. Jos aviomies epäilee ettei perheessä kasvava lapsi ole hänen, niin miten asia selvitettäisiin? Tarkistamalla mitä syntymätodistuksessa lukee? Vertailemalla lapsen veriryhmää vanhempien veriryhmiin? Parempi tapa, mutta entäs jos oletetulla vaihtoehtoisällä on sama veriryhmä kuin perheen isällä? Sitten pitäisi tunkeutua syvemmälle, eli DNA-testin jännittävään maailmaan. Juuri tällä periaatteella paljastetaan dramaattisissa huoltajuuskiistoissa kenen lapsi oikeasti on. Lapsen DNA:ta on vaikeampi väärentää kuin syntymätodistusta.

Mutta DNA-vertailu julistaa yhteisen polveutumisen puolesta (jopa Evoluutio - kriittinen analyysi kirjassa todetaan näin), joten DNA ei kelpaa näytöksi kreationistien maailmassa.

Haluaisin vastapainoksia kertoa jostain kreationistien tekemästä tieteellisestä läpimurrosta, jolla edistettiin ihmiskunnan käsitystä maailmankaikkeuden rakenteesta, mutta en keksi mitään.