Kiivin muna

The Kiwi's Egg, kirjoittanut David Quammen

Kiivin muna saapui sopivasti Charles Darwinin Lajien synty kirjan 150-vuotispäivän juhliin. Silloin julkaistiin useampi Darwinia ja evoluutioteoriaa käsittelevä kirja. Useimmissa käydään läpi tutut reitit Darwinin kuuluisasta merimatkasta.

The Kiwi's Egg alkaa siitä kun Charles Darwin palaa Englantiin. Lukijan oletetaan tietävän missä ja milloin HMS Beagle seilasi. Quammen haluaa esitellä Darwinin ajatuksenjuoksun evoluutioteorian kehittämisessä. Sitä varten kirjailija on käynyt läpi kaikki jälkipolville säilyneet Darwinin kirjoittamat ja vastaanottamat kirjeet. Ja kaikki hänen kirjoittamat muistiinpanot. Ja Darwinin kanssa kirjoitelleiden tiedemiesten kirjoittamat päiväkirjat. Ja vaikka mitä muuta. Quammen onnistuu selittämään monimutkaiset asiat ymmärrettävässä muodossa. Tekstiä on ilo lukea. Mikä onkin hyvä juttu, sillä Lajien synty on puuduttavan tylsää luettavaa.

Hämmästyin siitä miten perinpohjainen wikipedian artikkeli on juuri tästä aiheesta. Kiwi's Egg kannattaa lukea jos vähäänkään kiinnostaa kaikki ne hienoudet joiden merkitystä Darwin pähkäili yksinään. Mullistavan teorian hienosäätö kesti 20 vuotta. Sinä aikana hän kerjäsi jatkuvasti - sairastelun ja muiden kirjoitusprojektien salliessa - lisää materiaalia maailmankiertäjiltä (kasvi- ja hyönteisnäytteitä ja muistiinpanoja saaristojen lajeista), maanviljelijöiltä (eläinten luurankoja) ja luonnontieteilijoilta Englannissa (hypoteesien varmistamista). Kuin sattumalta kirjeenvaihdon kohteeksi päätyi myös eräs Alfred Russel Wallace Kauko-Idässä. Ulkopuolisille hän ei hiiskunut teoriansa kokonaisuudesta mitään. Vasta vuosien kuluttua avuliaimmiksi osoittautuneet kirjeenvaihtajat saivat kuulla lajien trasmutaatiosta luonnonlakien ohjaamana.

Quammen onnistuu levittämään lukijan eteen evoluutioteorian alkeet juuri siinä muodossa kuin Darwin ne hahmotteli kirjastossaan. Jatkuva laaja-alainen kirjallisuuden ahmiminen tuotti uusia tarkennuksia ja oivalluksia. Darwin uskaltaisi julkaista ideansa vasta lopullisesti perustellun aineiston ollessa kassa. Se oli eräs monista syistä teorian julkaisun hidastelulle. Lajien synnyssä esitelty evoluutioteoria on useamman ajattelijan summa. Thomas Malthus, Edward Blyth, Charles Lyell ja monet muut olivat kirjoittaneet joistain evoluutioteorian osa-alueista. Kaikki heistä eivät hyväksyneet Darwinin tekemiä johtopäätöksiä. Luonnonvalinnan periaate oli tunnettu luonnontieteilijöiden parissa, mutta sen nähtiin toimivan vain luotujen lajien hienosäätäjänä. Ennen Darwinia luonnonvalinta varmisti etteivät lajit muuttuneet. Esim. geologi Lyell sai kuulla teoriasta suoraan Darwinilta hänen kotonaan, mutta hän ei voinut hyväksyä lajien muuttumista toisiksi lajeiksi. Lyell kuitenkin ymmärsi heti minkälaiset seuraamukset teorialla on. Hän suositteli sen pikaista julkaisua.

Darwin ymmärsi alusta lähtien miten radikaali idea lajien kehittymisestä oli yhteiskunnalle, jossa tieteellinen eliitti piti lajien muuttumattomuutta luonnonlakina. Siksi tärkeimmät muistiinpanot pidettiin nahkakansisissa muistivihkoissa, jotka vuorotellen mahtuivat povitaskuun. Niihin Darwin raapusteli ajatteluketjut, ja sen mihin ne perustuivat. Pelkästään lajien yhteinen polveutuminen ei ollut pahinta tiedemiesten tai kirkon kannalta. Rienaava idea luonnon mekaanisesta muutoksesta, luonnonvalinnan ja muiden valintapaineiden yhdistyessä variaation ilmestymiseen, ilman Jumalan suoraa ohjausta, ei kelvannut kevein perustein kenellekkään. Teleologia oli uhattuna.

Eikä hyväksymistä tapahtunut Lajien synnyn julkaisun jälkeen. Ihmiskunnan keskeinen asema luomakunnan kruununa oli uhattuna uskovaisten parissa niin yhteisen polveutumisen kuin luonnonvalinnan edessä. Luonnontieteissä yhteinen polveutuminen oli helpompi hyväksiä. Todistuaineisto oli sille murskaavan tehokasta. Tiedemiehet kinastelivat siitä miten luonnonvalinnalle muka voisi ilmestyä variaatiota josta valita. Gregor Mendelin hernekokeet eivät olleet vielä tiedeyhteisön tiedossa, vaan pienen ja syrjäisen julkaisun sivuilla. Perinnöllisyyden mysteeri piti Darwinin varuillaan, sillä kukaan ei vielä tiennyt mitä geenit tai dna on. Vanhempien ominaisuuksien pääteltiin sekoittuvan kuten maali, joten sekoituksesta ei useamman sukupolven jälkeen ilmestynyt uusia ominaisuuksia. Useimmat tiedemiehet olettivat, että evoluutio toimi jonkilaisen lamarkismin voimalla. Darwinin versio luonnonvalinnasta sai suosiota vasta puoli vuosisataa kestävän riitelyn jälkeen.

Kiwi's Egg on kätevä vastalause kaikille niille, jotka väittävät Darwinin kirjoitelleen muistiinpanot vain uskonnottomuuden perusteluksi tai sutaisseen sen kasaan vain muiden ideoita varastellen. Darwin teki oikeita kokeita kotonaan, tai laitteiston puuttuessa, pyysi eri alojen asiantuntijoita tekemään niitä hänen puolesta. Hän teki masentavan yksityiskohtaista työtä useamman vuoden putkeen - mikä myös hidasti Lajien synnyn tekoa - kladistiikassa lajitellessaan merirokkoja.

Kristinusko kaikkosi miehestä asteittain. Beaglen paluun jälkeen hän kirjoitti muistikirjaan, että ihmisaivot luovat idean Jumalasta. Mutta heti perään Darwin moitti itseään; "senkin materialisti." Rakkaan Annie tyttären kuolema vuonna 1851 oli viimeinen askel, jota ennen hän oli menettänyt uskon Raamatun arvovaltaan. Darwinin kirjastossa oli useampi kirja, joissa tarkasteltiin kriittisesti juutalaisuuden uskontohistoriaa, kristinuskon perusteita. Luonto kertoi Darwinille maailmasta joka toimi ilman jumalaista kosketusta. Arvoitusten selittäminen oli mielekästä ja vastaukset loogisia, jos yhtälöissä ei ollut Jumalaa. Juuri tästä syystä luonnonteologia haihtu melko nopeasti Lajien synnyn julkaisun jälkeen. Tieteen edistäminen onnistui paremmin.

"Charles Darwin revolutionized our study of nature by taking the actual variation among actual things as central to the reality, not as an annoying and irrelevant disturbance to be wished away."

Richard Lewontin


PS. Kirjassa kerrotaan myös Darwinin sairasteluun annetuista hoidoista. Mukana myös homeopatia.

PPS. Lajien syntyä ei myyty loppuun ensimmäisenä päivänä. Kirja myytiin loppuun kustantajan varastosta (1111 kpl) kirjakauppoihin, mutta niissä sen myyminen kesti. Ennakkotilaukset kuitenkin varmistivat, että kirjasta tuli kaupallinen menestys. Darwin oli saanut mainetta hyvänä populaarikirjailijana matkapäiväkirjallaan (Beaglen matka). Kauhistelevat maallikkoarvostelut lajien muuttumisesta varmistivat, että maine levisi nopeasti.